Olin Autottomana päivänä 22.9. HSL:n järjestämässä tilaisuudessa. HSL esitteli siellä laskelmia, joiden mukaan pelkästään väyliä ja raiteita rakentamalla ei saada vuorokaudessa henkilöautoilla ajettavia kilometrejä laskuun – vaan että ainoa toimiva tapa vähentää autoilua on ruuhkamaksut.
Terveisiä maalta, pellon laidasta ja tyhjän navetan vierestä. Viikonloppujen ja lomien maalaiselämässä miehen sukutilalla on ollut opettelemista helsinkiläiselle, jonka perheellä ei ole koskaan ollut mökkiä. Ennakkoluuloja oli varmaan puolin ja toisin. Ensimmäisellä vierailullani minut otettiin sydämellisesti vastaan etenkin kun ilmeni, että en oikeasti ole helsinkiläinen, vaan syntynyt Saksassa.
Hyvä, että Suomessa vihdoinkin selvitetään myös maalämpöä ja muita erilaisia energiavaihtoehtoja, niiden kustannuksia ja ekologisuutta. Kaupunkien lämmityksen päästöt ovat merkittävä osa hiilijalanjäljestä – etenkin jos lämpö on tuotettu kivihiilellä. Tästä ei päästä mihinkään, vaikka kaukolämpöä on periaatteessa suosittava sen tehokkuuden takia.
Palasin työmatkalta Romaniasta. Kiersin lapsuuden telttailureissuilla DDR:n, Puolan, Tsekkoslovakin ja Unkarin kautta Jugoslaviaan, mutta Romaniaan asti emme koskaan ehtineet. Työasioiden lisäksi keskustelunaiheena oli tietenkin romanit, joiden karkoituksia Ranskasta seurasimme. Vakiovastaus oli, että romanien asema ja integroituminen on koko Europpan yhteinen asia. Romanialta ja Bulgarialta on löydyttävä todellista panostusta, vaikka EU:n köyhimmät maat kipuilevat talouskriisissä. EU voi antaa taloudellista tukea.
Suomen perhevapaat kaipaavat kunnon uudistusta, mutta EU:sta ei ole nyt esimerkiksi. Tärkeintä olisi luoda suomalainen perhevapaa, jossa kustannukset tasataan työnantaijen kesken, miehille lohkaistaan suurempi osa vanhempainvapaasta, joustavuutta lisätään eikä yksinhuoltajia syrjitä. Ruotsissa perhevapaita voi säästää lapsen kouluikään asti. Varhaista vuorovaikutusta on hyvä korostaa, mutta vanhemmuus ei lopu vauvaikään.
Pienten koululaisten iltapäiväkerhoja on Helsingissä liian vähän. Ip-paikkoja eka- ja tokaluokkalaisille on saatava lisää, mikä vaatii jonkun verran rahaa mutta ei paljon. Valtionosuudet ja palvelumaksut korvaavat iltapäivähoidosta merkittävän osan. Myös tiedotusta ip-kerhoista on parannettava. Viime vuonna tein lukuisia puhelinsoittoja opetusvirastoon ja ehdotin, että tieto kerhopaikoista ja paikkojen myöntämisen kriteereistä pitää olla selvemmin esillä. Tänä vuonna pääsin testamaan oman ekaluokkalaiseni kautta, onko mitään tapahtunut. Ei ole. Tein siis valtuustoaloitteen.
Julkisella on opittavaa yritysmaailmasta. Julkisia palveluja on tuotettu ajatellen tarjontaa, ei kysyntää. En silti pidä sanasta asiakas. Se sopii flunssaiseen aikuiseen, joka haluaa lääkärin tsekkaavan keuhkot ja korvat. Dementoitunut vanhus, vaikeasti kehitysvammainen tai päivähoidossa oleva lapsi ei ole asiakas. Pitäisi puhua kansalaisesta tai kaupunkilaisesta. Terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluita on muutettava huomioimaan kaupunkilaisten ja kansalaisten tarpeita.
Lähiörahasto tukee Helsingin lähiöiden elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Tänä vuonna investoidaan 56 hankkeeseen yhteensä noin 5,5 miljoonaa. On hienoa, että Helsinki tukee innovatioita palveluihin. Sen sijaan tapa, jolla rahastoista päätetään, on demokratian kannalta ongelmallinen. Rahat eivät missään vaiheessa tule lautakuntiin lausunnoille eikä niistä päätetä valtuustossa vaan ainoastaan kaupunginhallituksessa. Ensimmäinen askel kohti johdonmukaista rahankäyttöä olisi kuulla asiantuntijoita eli lautakuntia. Ehdotin vihreiden kaupunginhallitusryhmässä, että kaupunginhallitus kysyisi lautakuntien mielipiteitä ehdotuksesta. Esitys äänestettiin 9-6 kumoon. Ensi vuonna yritetään uudestaan.
Kiersin kotoa Pirkkolasta Haagaan, sieltä Siltamäkeen ja seuraavana päivänä Herttoniemi-päivään. Valtuutetulle tekee hyvää kiertää kaupunkia ja kuulla uutisia, joita ei muuten saa. Ja huomata, että kaupunki on täynnä ideoita ja toimintaa, jota kaupungin koneiston pitää vain osata tukea ja hyödyntää oikealla tavalla.
Syksy on kaupunginosatapahtumien kulta-aikaa. Kierrän tapaamassa helsinkiläisiä lauantaina 4.9 klo 10-11 Haagan markkinoilla, Haagan torilla lauantaina 4.9 klo 13-14 SiSu-päivässä Siltamäen ostarilla sunnuntaina 5.9 klo 12-13 Herttoniemi-päivillä Herttoniemen liikuntapuistossa Lauantaina 28.8 tapasin Pasila-päivässä pasilan aktiiveja. Kiitos aktiiveille hyvistä Pasilan kehittämisideoista!
© Sanna Vesikansa 2010 | Kaikki oikeudet pidätetään
sanna.vesikansa |