Kotikadullani rakennetaan vanhan omakotitalon taakse uutta ja lämmitysjärjestelmäksi näyttää tulevan maalämpö. Suomen kaupungeissa vielä harvinainen lämmitysmuoto yleistyy tasaisesti ja energialaitokset ovat varpaillaan.
Maalämmössä on vaaransa pohjavesialuilla. Ja tottakai Helsingin on oltava huolissaan, jos kaukolämpö ei jatkossa kiinnosta. Mutta ei maalämpöä voi kaupunkialueella kieltää.
Espoon Leppävaarassa tutkitaan, voisiko maalämpö toimia kokonaisella asuinalueella kaukolämmön vaihtoehtona. Vermoon kaavoitetaan asuntoja 3400 asukkaalle. Maalämmön kustannuksia, päästöjä ja toteuttamistapaa on tutkittu Tekesin rahoittamana.
On hyvä, että Suomessa vihdoinkin selvitetään erilaisia vaihtoehtoja, niiden kustannuksia ja ekologisuutta. Tietenkin kaikki vaikutukset tulee selvittää kunnolla niin, ettei kenellekään tule kalliita laskuja kokeiluista eikä ympäristölle ja yhteiskunnalle yllättäviä ongelmia. Kaupunkien lämmityksen päästöt ovat merkittävä osa hiilijalanjäljestä – etenkin jos lämpö on tuotettu kivihiilellä. Tästä ei päästä mihinkään, vaikka kaukolämpöä on periaatteessa suosittava sen tehokkuuden takia.
Voitimme Viikin ekologisen rakentamisen kilpailussa tontin Versokujalta. Olimme suunnittelussa mukana runsaan vuoden, kunnes vetäydyimme hankkeesta vuonna 2001, kun huomasin olevani raskaana. No, oli siinä muitakin syitä. Päätös ei ole suuremmin harmittanut, mutta Viikissä olemme käyneet usein katsastamassa, millainen alueesta tuli. Taloomme olisimme ehdottomasti ottaneet kaukolämmön, vaikka muitakin vaihtoehtoja selvitettiin tarkoin.
Seuraan suurella kiinnostuksella Bergansin hanketta. Ekologisen rakentamisen näkökulmasta alue on iso uusi projekti. Ja on minulla muitakin syitä: Bergans oli äidinäitini Helvin Anna-tädin ja tämän puolison Kössi Koskisen maatila, josta olen lapsuudessa kuullut paljon tarinoita. Bergansissa tuotettiin elintarvikkeita perheen omistamiin kansankuppiloihin, joista yksi sijaitsi Uudella ylioppilastalolla. Lähiruokaa Espoosta helsinkiläisille työläisille, Helvi-mummini lapsuuden muistoja vain 90 vuoden takaa. Kössi oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja mm. keskeinen hahmo SDP:n kuuluisassa Forssan kokouksessa 1903. Hänen lankonsa Eeno Pusa oli sittemmin SDP:n kansanedustaja. Kössi tosin siirtyi myöhemmin Kokoomukseen. Bergansin tarinan voi lukea täältä.
