Julkaisimme tänään Helsingin vihreän valtuustoryhmän hyvän kaupunkilapsuuden teesit. Kaupunki voi olla paras mahdollinen kasvuympäristö lapselle. Hyvällä päivähoidolla ja lasten eriarvoistumisen torjumisella rakennetaan reilua ja tasa-arvoista Helsinkiä.
Yllättävän pitkä ensimmäinen kokous kesätauon jälkeen, klo 19 asti meni - puheenjohtajan pitää taas skarpata keskustelijoita. Ehdin kuitenkin Huvila-telttaan kuuntelemaan Hugh Masakelaa. Olisipa itse seitsemänkymppisenä yhtä vetreä ja viriili. Joustava hoitoraha Lausunto hallituksen esitykseen uudesta joustavasta hoitorahasta meni eteenpäin kahdella lisäyksellä (esittelijän lisäyksenä arvio kustannuksista sekä lautakunnan lisäys tiedotuksen parantamisesta - osittaista hoitorahaa tunnetaan huonosti). Menokasvua on tulossa ainakin tuen korotuksesta 0,4-0,9 milj. ja mahdollisesta osa-aikaisen hoidon lisääntymisestä, mitä on tässä vaiheessa vaikea arvioida, koska vanhempien valintoja ei vielä tiedetä. Toimiva lastensuojelu Lausunto jäi pöydälle ja keskustelussa toivottiin lausuntoon mm. lisää yhteistyöstä neuvolan (Helsingissä Hyve4-malli, kaikkien nelivuotisten laaja terveystarkistus) kanssa sekä toisesta tärkeästä nivelvaiheesta koulun kanssa. Keskusteltiin myös, miten liian tiukasti tulkittu tietosuoja viranomaisten kesken voi toimia lastensuojelussa lapsen etua vastaan, lastensuojelun pitkään jatkuneesta resurssien vähäisyydestä ja painottumisesta liikaa korjaavaan työhön.
Varhaiskasvatuslautakunnan pitää ensimmäisen kokouksen kesätauon jälkeen ti 20.8 klo 16.15 Varhaiskasvatusviraston talousarvion toteutumisennuste Lapsia on hoidettu 800 enemmän kuin on budjetoitu (+180 päiväkodeissa, + 380 kotihoidontuella, + 245 yksityisen hoidon tuella) ja sen vuoksi ylitystä on tulossa 8 meur. Lisäksi riski, että talouspalvelun tietojärjestelmäsiirroksen laskusotkuista jää luottotappioita enemmän kuin on varauduttu. Sopeutustoimia ei esitetä, mutta varmasti niistä keskustellaan kuten kesäkuussakin: sisaralennuksen poisto toisi viraston laskelmilla lisää tuloja 1,6 meur ja kotihoidontuen Helsinki-lisän leikkaus yli 2-vuotiailta 2 meur säästöä. Kesäkuun keskustelussa lautakunta ei innolla tukenut kumpaakaan säästökohdetta. Helsinki-lisän leikkauksesta ei synny säästöä välttämättä lainkaan, jos yksikin kymmenestä kotihoidossa olevasta meneekin kokopäivähoitoon. Sisaralennus tuli vihreiden aloitteesta ja mielestäni edelleen Helsinki voi helpottaa monilapsisten perheiden tilannetta. Asumiskustannukset Helsingissä ovat järkyttävät ja on hyvä, että myös monilapsiset perheet haluavat asua täällä.
Tarkistuslaskennassa olen saanut 767 ääntä, melkein saman kuin neljä vuotta sitten (787, kauniita lukuja molemmat!) Olen vaalitulokseen todella tyytyväinen, vaikkei se tällä kertaa riittänyt valtuustopaikkaan. Olen ryhmän 3.varavaltuutettu eli käytännössä lähes joka kokouksessa läsnä. Kiitos kaikille äänestäjille luottamuksesta! Yritän olla luottamuksenne arvoinen seuraavat neljä vuotta. Suurkiitokset myös ystäville ja sukulaisille kannustuksesta, esitteiden jakamisesta ja rahallista tuesta. Ilman teitä tukijoukkoja tätä ei pystyisi tekemään. Olen käynyt läpi vaalituloksia (esim. HS tulospalvelu). Jokainen ääni on yhtä arvokas ja olen tyytyväinen, että tukea tuli ympäri kaupunkia. Jatkan työtä parempien palveluiden puolesta koko kaupungissä. Asun ja elän Pakilassa, ja vankimman tuen sain lähialueiltani täältä Pakilasta, Paloheinästä, Torpparinmäestä, Maunulasta, Haagasta. Näiltä alueilta olen ennenkin saanut runsaasti yhteydenottoa ja pyrkinyt edistämään paikallisia asioita. Olkaa yhteydessä jatkossakin ympäri Helsinkiä: sanna.vesikansa (at) vihreat.fi Pohjois- eikä Länsi-Helsinkiin tullut yhtään vihreää valtuutettua, mikä ottaa päähän. Näissä vaaleissa voittivat cityvihreät: 85% vihreistä valtuutetusta asuu Etelä- tai keskisessä Helsingissä. Kaupunki vain yksinkertaisesti näyttää erilaiselta, jos sitä katsoo ratikkareitin varrelta tai Kehä I:n tai III:n kupeesta.
Neljänä valtuutetun vuotena olen oppinut paljon Helsingistä ja vaikuttamisesta. Minua ei ole valittu nyökkäämään kritiikittömästi virkamiesten päätöksille. Olen pyrkinyt perehtymään asioihin ja muodostamaan oman kantani. Aina en ole ollut samaa mieltä omankaan puolueen kanssa. Olen kuitenkin saanut kiitosta yhteistyöstä. Uskon itsekin, että olen vahvimmillani yhteistyössä muiden kanssa. Helsingissä asiat muuttuvat hitaasti. Haluaisin jatkaa työtä, jonka olen oppinut. Olen valmis ajamaan aktiivisesti: * pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä * vanhus- ja terveyspalveluissa hyvää hoitoa tuloista riippumatta * joukkoliikenteessä parannusta poikittaisiin yhteyksiin * eläviä esikaupunkeja: lähipalveluita kohtuuetäisyydelle kaikkialla Ehdokasnumeroni on 1033.
Neljänä valtuutetun vuotena olen oppinut paljon Helsingistä ja vaikuttamisesta. Minua ei ole valittu nyökkäämään kritiikittömästi virkamiesten päätöksille. Olen pyrkinyt perehtymään asioihin ja muodostamaan oman kantani. Aina en ole ollut samaa mieltä omankaan puolueen kanssa. Olen kuitenkin saanut kiitosta yhteistyöstä. Uskon itsekin, että olen vahvimmillani yhteistyössä muiden kanssa. Helsingissä asiat muuttuvat hitaasti. Haluaisin jatkaa työtä, jonka olen oppinut. Olen valmis ajamaan aktiivisesti: * pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä * vanhus- ja terveyspalveluissa hyvää hoitoa tuloista riippumatta * joukkoliikenteessä parannusta poikittaisiin yhteyksiin * eläviä esikaupunkeja: lähipalveluita kohtuuetäisyydelle kaikkialla Ehdokasnumeroni on 1033.
Olin mukana järjestämässä Helsingin Vihreiden sosiaali- ja terveyspoliittisen työryhmän keskusteluiltaa "Mitä jokaisen päättäjän tulisi tietää lastensuojelusta". Illan tärkeimmät puheenvuorot tulivat nuorilta kehittäjiltä, lastensuojelun kokemusasiantuntijoilta, joilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelusta. Nämä aktiiviset nuoret ovat olleet jo tapaamassa peruspalveluministeriä, Valviraa ja puhuneet Finlandiatalossa 800 lastensuojelun ammattilaiselle, miten työtä tehtäisiin paremmin. Aivan rautaista porukkaa! Nuorilla oli lista hyviä ja konkreettisia ehdotuksia esimerkiksi * Sosiaalityöntekijät käymään kouluilla ja kertomaan työstä, ettei se olisi iso peikko. * Läheisneuvonpito rutiiniksi. * Apua ongelmiin ajoissa: kouluihin, neuvolaan jne. * Lisää valvontaa lastensuojelun sijoituksiin, etenkin perhesijoituksiin. * Lisää vastuuta lastensuojelussa heille, jotka ovat lasten ja nuorten kanssa joka päivä eikä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä sosiaalityöntekijä. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan vetämä Nuoret kehittäjät on parivuotinen hanke, jota kuunnellessa mietin, miksi vasta nyt tämä keksittiin. Nuorten puutteeksi huomaamaa infoa lastensuojelulapsille lasten oikeuksista ollaan jo tekemässä. Tätä mallia pitää levittää ja saada myös konkreettisia parannuksia, ettei todellisten asiantuntijoiden rooli jää vain kommentaattoriksi. Lastensuojelun stigman poistamiseen voi jokainen meistä osallistua. Milloin lastensuojelun neuvolasta tulee yhtä normaali asia kuin terveysneuvolaan meno? Milloin mielen ja henkisen olon vointi on yhtä tärkeää kuin lapsen kasvamat sentit tai nuoren koulusta saamat koenumerot?
Ensi vuoden talousarvio on käyttötalouden säästöbudjetti, vaikka budjettineuvotteluissa lisätyt eurot menevät oikeisiin kohteisiin: joukkoliikenteeseen, lasten ja vanhusten palveluihin. Nyt turvataan kuitenkin juuri ja juuri nykytaso. Päivähoidon palvelu on lasten näkökulmasta huonontunut. Ainoa tapa, millä uusia lapsia on pystytty ottamaan alueen päiväkoteihin, on lisätty ryhmiin lapsia ja totta kai myös henkilökuntaa. Pienempien ryhmiin tämä on tarkoittanut uusia lapsia silloin, kun joku ryhmässä täyttää kolme vuotta. Valtuustokausi on kohta puolivälissä. Ryhmäkokojen pienentämiseen on löydyttävä poliittista tahtoa.
Kuuden jälkeen iloinen lapsen ääni ilmoitti aamun alkaneen. Väsynyt kunnallispoliitiikko halusi kääntää kylkeä. Sosiaalitoimen talousarvioehdotus nuijittiin lautakunnassa eilen illalla. Lähes kuusi tuntia kestänyt maratonkokous päättyi kohtuulliseen lopputulokseen. Säästöjä on etsittävä, valitettavasti myös sosiaalitoimen. Heikoimpien puolustaminen on tärkeä työ, mutta kyllä yli miljardin budjetista löytyy myös niitä säästökohteita
Helsingin pitää tiukan talouden vuosina kiristää menojaan, mutta ei pidä vähentää väärästä päästä. Sitä reseptiä kokeiltiin tarpeeksi 90-luvun lamassa. Menolisäysten kohdentumiseen olen erityisen tyytyväinen. Lasten ei pidä joutua laman sijaiskärsijöiksi eikä vanhustenhoidon laitoksia voida purkaa panostamatta kotihoitoon.
