Eiköhän nyt marraskuussa ole aika korkata blogin syksy. Kieltämättä aika kauan tähän meni.

Kesällä tein kaikkea muuta kuin politiikaan liittyvää. Hyvä viiden viikon kesäloma antoi voimia aloittaa työt – nyt ensimmäinen syksy viiteen vuoteen kokopäivätyö  ja siihen luottamustoimet päälle. Ei tämä mahdotonta ole ollut, vaikka välillä tuntuu elävän putkessa, jossa näkee vain seuraavan päivän tai enintään seuraavan viikon. Palapelielämää, jossa pyörivät lapset keskiössä, parisuhde jossain siinä sivussa. Kaikki muu ylimääräinen on työtä ja luottamustöitä lukuunottamatta hyvin pienessä sivuosassa.

Syksyllä en ole kyennyt avaamaan näitä nettisivuja tai facebookia kuin muutaman kerran. Olen mielestäni sinut vaalikampanjan kanssa, mikä oli etupäässä hyvä kokemus. Silti en pysty ajattelemaan rahankeruuta (ei enää koskaan), ulkoisen olemukseni miettimistä äänestäjien näkökulmasta (eih!) enkä politiikko-Sannan roolitusta. Ehkä sen vuoksi en ole kyennyt palata aiemmin tännekään areenalle.

Kadulla esitteiden jakaminen tai vaaliväittelyt eivät tunnu mahdottomilta. Valtuusto ja lautakunta ovat nyt superkiinnostavia: ensi viikolla kaupunginhallitus päättää sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä ja uudesta varhaiskasvatusvirastosta. Odotin tiistain sosiaalilautakuntaan vihdoin viraston esitystä päivähoidon ostopalveluista, mutta sitä valmistellaan vielä joulukuuhun.

Ehkä politiikkaa voi tehdä myös täysin omilla ehdoillaan. Tai ehkä joskus pitää vaan jättää jotain vähemmälle, että tulee vastaavasti jotain uutta.