Helsingissä on huutava pula päiväkotitiloista. Uusia konsteja kuten Tukholman moduulipäiväkoteja on etsittävä ja kokeiltava.

Yhden päivähoitoa hiertävän ongelman Helsinki voisi korjata vaikka heti.

Helsingin budjetointitapa vaikeuttaa päivähoidon kestävää suunnittelua, jossa ollaan koko ajan jäljessä todellisuudesta.

Päivähoidon lapsiluku lasketaan vuoden viimeisen päivän perusteella. Viime vuodenvaihteessa päivähoidossa oli 1425 lasta enemmän kuin mihin budjetissa oli varauduttu. Päivähoidon menot ylittyivät 13 miljoonalla eurolla.

Ylityksiä on vuosia selitelty lapsiluvun yllätyksellisellä kasvulla. Tämän hokeminen kannattaa jo lopettaa. Väestöennuste tunnetaan, vaikka se laahaakin ajallisesti hieman jäljessä.

Perusongelma on, että hoidossa olevat lapset on sovitettava budjettiraamiin eikä toisinpäin.

Viime vuonna lautakunta toukokuussa tarkisti lapsilukua, samoin kaupunginhallitus elokuussa.  Tämän vuoden osalta voidaankin toivoa, että arvio osuu paremmin maaliin.

Kun budjettia ei muuten saada näyttämään kauniilta, tehdään ylimitoitettuja tavoitteita. Hinta kun  on kovin erilainen eri hoitomuodoissa. Viime vuoden luvut  jongleerattiin käyttösuunnitelmassa laihemmaksi nostamalla kerholasten määrä reilusta 400:sta 1200 lapseen. Ketään ei yllätä, ettei kerhotoiminta laajentunut suunnitellusti. Osapäiväisissä kerhoissa lapsia oli viime vuoden lopussa 501.

Tänä vuonna on sama, äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite 1200 lasta kerhoissa. Jos järki voittaisi, tavoiteltaisiin viime vuoden mukavaa kasvua, jolloin reilu sata uutta lasta tuli mukaan kerhotoimintaan eikä mennyt kokopäiväiseen päivähoitoon. Rahassa realistisempi tavoite tarkoittaa vähintään viittä lisämiljoonaa.

Jos kuvitteellisista luvuista luovuttaisiin, olisi päivähoidon budjettia nostettava kerralla roimasti. Siihen ei ole ollut halua hyvinäkään talousvuosina. Lakisääteinen palvelu on joka tapauksessa tarjottava ja ylityksiin on totuttu. Sama ongelma koskee toki muitakin palveluja kuten vanhustenhoitoa.

Lapsille ja heidän perheilleen kestämätön budjetointitapa näkyy jatkuvasti nousevina tehokkuuslukuina. Päivähoidon tuottavuus nousi viime vuonna ennätykselliselle tasolle. Päivähoidon henkilökunnalle ja suunnittelulle se tarkoittaa ainaista selittelyä asiassa, mikä ei ole heidän syynsä. Karkaavia tavoitteita kiritään koko ajan kiinni – ei näin kehitetä kestävää ja laadukasta päivähoitoa.

Muu maailma on siirtynyt päivittämään suunnitelmiaan talouden värähtelyjen perusteella. Päivittäisiin lapsipörssilukuihin en usko, mutta esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa tarkistetut luvut toisivat kaupungin lähemmäksi todellisuutta. Ensi vuonna aloittava varhaiskasvatuksen oma virasto voisi saada aloituslahjana realistisen budjetin ja valtuudet tarkentaa lapsimäärää tosiasioiden mukaan.

julkaistu Helsingin Vihreiden blogissa 20.3.2012