Jätin kaupunginvaltuustossa 2.11.2016 Mari Holopaisen kanssa yhteisen aloitteen vieraiden kielten oppimisen aikaistamisesta Helsingissä. Aloitteen allekirjoitti 35 valtuutettua. Esitimme, että vieraan kielen opiskelu alkaisi alakoulun ensimmäiseltä luokalta. Samalla tarjotaan kielikerhoja ja lisätään kielikylpyä ja -suihkuja osana varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä aloitetaan valmistelu, jossa esitetään Helsinkiin uusia keinoja vieraan kielen oppimisen herkkyyskauden hyödyntämiseen ja tasa-arvoiseen saavutettavuuteen.

Pienellä lapsella on valmius oppia uutta kieltä jo varhain. Kaksi- tai monikielisyys on mahdollista vauvasta alkaen. Varhaisesta vieraan kielen oppimisen aloituksesta on osoitettu olevan useita hyötyjä. Kielitaito kehittää esimerkiksi muistia, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Uuteen kieleen tutustuminen lisää  pienten lasten kiinnostusta muita kieliä ja kulttuureja kohtaan.

Tutkimusten mukaan kielellisen kehityksen herkin vaihe päättyy siinä iässä, kun ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa  kolmannella luokalla, noin yhdeksän vuoden iässä. Tämä on inhimillisten resurssien hukkaamista.  Pienet lapset ovat myös kosketuksissa vieraisiin kieliin aivan eri tavoin kuin aiemmin ja he kerryttävät vieraiden kielten sanavarastoa paljon ennen ensimmäistäkään vieraan kielen oppituntia.

Vieraan kieleen oppiminen alakoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien on mahdollista muutamissa helsinkiläisissä kouluissa. Kielikylpypäiväkotien vähäisen määrän vuoksi ovat ne saavutettavia vain pienelle osalle helsinkiläisistä lapsista. Lisäksi osa yksityisistä päiväkodista on kielipäiväkoteja, ja jotkut yksityiset  tarjoavat mahdollisuutta maksulliseen kielikerhoon. Omatoimisena harrastuksena on tarjolla myös maksullisia kielikerhoja, joissa kieleen on mahdollista tutustua leikin, pelien, laulun ja liikunnan kautta. Kielikerhojen korkean hinnan vuoksi tämä muoto oppia ja tutustua uuteen kieleen rajautuu nykyisin vain osalle lapsista.

Vieraan kielen leikinomaista oppimista otollisessa iässä ei tarjota helsinkiläisille lapsille riittävän laajasti ja tasa-arvoisesti. Helsingin kaupungin kannattaisi panostaa kielellisen kehityksen herkkyyskauden huomioimiseen ja vieraan kielen oppimisen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen.

Monikulttuurisen Helsingin asukkaiden, lasten, perheiden ja päiväkotien työntekijöiden, jo olemassa olevaa laajaa kielitaitoa voisi myös systemaattisesti ja nykyistä enemmän hyödyntää kielen oppimisessa, ehdotimme.