Olemme tällä valtuustokaudella tehneet paljon töitä mielenterveyspalveluiden kynnyksen madaltamiseksi. Uudet Miepit näyttävät suuntaa mielenterveyspalveluiden murrokselle, ja siksi niitä on luotava lisää.

Olen ilolla seurannut, miten puhe mielenterveyden ongelmista on muuttunut viime vuosina. Erityisesti nuoret uskaltavat puhua ja hakea apua, ja yhä useammat ovat kertoneet avoimesti terapiassa käynnistä ja mielenterveysongelmista. Tämä on tervetullut, tärkeä ja merkittävä muutos. Onkin jo aika, että mielenterveyden ongelmista uskalletaan puhua ihan samalla tavalla kuin muistakin terveyshuolista.

Terveys- ja mielenterveyspalveluiden juuret ovat erilaiset. Pitkään mieli on ollut toissijainen hoidettava, ja se valitettavasti näkyy joissain asioissa edelleen.

Nyt usealla suunnalla on näkyvissä uusia tuulia. On selvästi käynnissä murros, jossa tätä eroa kurotaan umpeen. Tästä murroksesta on kiittäminen aktiivisia kansalaisia ja tutkijoita. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen aktiivit ja allekirjoittajat. Aloite on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Vihreä ryhmä teki Helsingin valtuustossa syyskuussa aloitteen, jossa ehdotamme että mielenterveyspalveluihin pääsyn kynnystä tulee madaltaa, ja että Helsingissä laaditaan suunnitelma terapiatakuun toteuttamisesta. Johtamani sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee aloitetta tänään.

Lisää matalan kynnyksen palveluita

Mielenterveyspalveluissa matalan kynnyksen palveluita ja neuvontaa ei ole aina ollut helppoa saada. Helsingissä tämän valtuustokauden merkittävin muutos onkin ollut aivan uudenlaisten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden avaaminen. 

Ensimmäinen mielenterveyspalvelupiste Mieppi avattiin Myllypuroon vuonna 2019, toinen Kalasatamaan viime kesänä. Miepit tarjoavat yli 13-vuotiaille helsinkiläisille maksutonta keskustelutukea mielenterveyteen liittyvissä huolissa ja vaikeissa elämäntilanteissa. Niihin on mahdollista sopia yhdestä viiteen keskusteluaikaa ammattilaisen kanssa tai saada ohjausta eteenpäin.

Kynnys avun hakemiseen on pyritty asettamaan todella matalalle. Kaikkein merkittävin muutos on, että ajan voi varata itse ja ensimmäisen avun saa muutamassa päivässä. Tämä on lähemmin tarkasteltuna todella merkittävä muutos entiseen. Mieppiin et joudu perustelemaan ajan tarvetta, et odottamaan kuukausitolkulla ensimmäistä ihmistä joka ottaa huolet vakavasti. Ensimmäisen vastauksen saa kolmen päivän kuluessa, ja Myllypurossa on jopa walk-in -aikoja.

Vihreät ovat tehneet töitä Mieppien eteen aloitteilla ja huolehtimalla palveluiden laajentamisen resursseista joka vuosi. 

Seuraavana askeleena ehdotamme, että Helsingissä laaditaan suunnitelma terapiatakuun toteuttamiseksi vuonna 2022, ja että Mieppi-piste löytyisi jokaisesta terveys- ja hyvinvointikeskuksesta eri puolella Helsinkiä. Pääsyä myös muihin tärkeisiin mielenterveyspalveluihin terveysasemilla ja kouluissa on nopeutettava, ettei ensimmäistä tapaamista joudu odottamaan viikkotolkulla. Matalan kynnyksen mielenterveysavun tulisi olla joka puolella kaupunkia helsinkiläisten lähellä ja ulottuvissa.

Mielenterveyspalveluissa on tapahtumassa iso murros

Mielenterveyspalveluiden kehittämisen tarve on tunnistettu, ja työtä niiden parantamiseksi tapahtuu kaupungin palveluissa tällä hetkellä monella tapaa. Täysin uutena palveluna tästä vuodesta alkaen Helsinki myöntää myös palveluseteleitä lyhytpsykoterapiaan.

Tänä vuonna Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa erityisenä kehittämiskohteena on lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden palveluketjun laittaminen kuntoon yhdessä HUS:n sekä koulujen oppilashuollon kanssa. Lisäksi Helsinki on mukana HUS:n kanssa Terapiat etulinjaan -hankkeessa, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa terapiaan pääsyä. 

Uusi Laakson sairaala on myös merkittävä panostus psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Uudelle Helsingin kaupungin ja HUS:n yhteissairaalalle rakennetaan nykyaikaiset tilat Laaksoon, osaksi Meilahden sairaalakampusta, Keskuspuiston kupeeseen. Ensimmäisten uudisrakennusten on tarkoitus olla valmiina vuonna 2026.

Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta jokainen apua tarvitseva saisi apua ajoissa. Esimerkiksi nuorten tukemiseen keskittyviä nuorisoasemia tarvitaan lisää. Toiselle nuorisoasemalle etsitään parhaillaan tiloja. Iäkkäillä on myös tunnistettu tarve juuri heille suunnatuille mielenterveyspalveluille ja yksinäisyyden ehkäisylle, ja tätä on yhä kehitettävä.

Tuntuu kuitenkin, että olemme alkaneet yhä enemmän laajasti ymmärtää, mikä merkitys mielen hyvinvointia tukevilla asioilla on: niin lapsuuden kasvurauhalla ja kannustavilla kokemuksilla, unella kuin mielen ja ihmissuhteiden solmujen avaamisella työpaikoilla ja kouluissa. Ihmisten yhteisöjen lisäksi suuri merkitys hyvinvoinnillemme on lähiluonnolla, elämän kuhinalla vanhoissa metsissä ja kaupunkien hiljaisilla paikoilla. Nämä eivät ole pelkästään yksittäisten ihmisten valinnoista kiinni olevia asioita, vaan kyse on kokonaisuudesta, minkälaisia yhteisöjä ja minkälaista yhteiskuntaa luomme. 

Vihreillä mielenterveys tulee olemaan iso teema Helsingin kuntavaaleissa. Haluamme Helsingin, jossa mielen hyvinvointi ei ole kuriositeetti. Sen tulee olla koko kaupungin keskeinen rakennuspalikka.