Miten helsinkiläiset voivat? Ollaanko Helsingissä onnellisia? ????

Näihin kysymyksiin saatiin uutta tietoa, kun hiljattain julkaistiin uusi Helsingin hyvinvointikertomus.

Ensin todella hyvä uutinen: pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna suurin osa helsinkiläisistä voi hyvin, kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi ja kokevat itsensä onnellisiksi. Koronavuosi on valitettavasti aiheuttanut monella elämänlaadun heikkenemistä.

Silti hyviä uutisia on paljon. Helsingin koetaan olevan turvallinen. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja resursseja on saatu lisättyä. Raskaana olevien tupakointi on vähentynyt. Koronakeväänä nopeasti käynnistetty Helsinki-apu tavoitti tuhansia apua tarvinneita iäkkäitä helsinkiläisiä. 

Huolenaiheita on myös, ja niissä riittää kehitettävää. Heikko toimeentulo heikentää niin elämänlaatua kuin terveyttäkin. Edelleen osa nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. Osa nuorista joutuu kohtaamaan perheessä fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Helsingin eri kaupunginosien välillä on merkittäviä eroja siinä, kuinka hyväksi oma terveydentila koetaan. 

Korona on vaikuttanut helsinkiläisiin monin tavoin, ja tiedämme näistä vaikutuksista jatkuvasti enemmän. Noin viidenneksellä helsinkiläisistä on ollut koronan myötä taloushuolia. Erityisesti ikääntyneet ja nuoret kokivat elämänlaadun heikentyneen koronakeväänä 2020. Koronan aiheuttama työttömyyden kasvu on osunut erityisesti nuoriin ja helsinkiläisiin, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ymmärretään Helsingissä laajasti, ja juuri niin ne mielestäni tuleekin ymmärtää. Hyvään oloon vaikuttavat niin mielekäs työ, toimivat ihmissuhteet kuin harrastukset ja pääsy luontoon. Siihen vaikuttaa arjen sujuvuus, se että kaupunkipyörällä voi taittaa lyhyet matkat, että lapselle saa päiväkotipaikan läheltä ja että ikääntyneiden vanhempien hoitoon löytyy perheelle toimiva järjestely. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole vain sote-palveluiden asia, vaan koko kaupungin asia. Pienetkin muutokset ihmisten elinoloissa tai terveydentilassa voivat tarkoittaa isoja väestötasolla ja sen vuoksi ennaltaehkäisevään työhön kannattaa panostaa.

Tiedot löytyvät helmikuussa julkaistusta Helsingin hyvinvointikertomuksesta 2018-2021. Aineistoina on käytetty muun muassa Helsinki-barometria ja kouluterveyskyselyä.