Select Page

Kirjoittajalta sanna

Miten rakennetaan asuntoja viheralueita säilyttäen?

Pienten asuntojen tarve Helsingissä on huutava, mutta yhtä lailla tarvitaan lisää perheasuntoja. Hintataso on noussut aivan liian korkealle. Se johtuu osin rakennusalan keskittymisestä. Suurelta osin asuntopulaa johtuu kuitenkin siitä, ettei Helsinkiin ole pystytty kaavoittamaan ja rakentamaan riittävästi. Ihmiset haluavat asua täällä ja kysyntään on vastattava.

Yleiskaava on nyt hyväksytty mutta valitusten takia se ei ole vielä lainvoimainen. Yleiskaavaa on arvosteltu, että rakentamisen tavoite on ylimitoitettu. Toimistorakentaminen on vedetty mielestäni täysin överiksi, mikä ei tule toteutumaan toimistotilojen pienentyessä. Yleiskaava mahdollistaa rakentamisten, mutta mitä todella rakennetaan ja minne, päätetään seuraavissa osayleiskaava- ja asemakaavoissa. Silloin on vedettävä raja asuntorakentamisen ja tärkeiden viheralueiden raja. Kasvava kaupunki tarvitsee myös viheralueita.

Iso osa yleiskaavan mahdollistamasta rakentamista tulee esikaupunkeihin ja lähiöihin. Tarvitaan ymmärrystä alueiden omaleimaisuuden säilyttämisestä ja viihtyisyyden lisäämisestä . Myös asuntokannan monipuolistaminen on olennaista: onko lisättävä omistus- tai vuokrataloja. Helsinkiläisten luottamusta kaavoitukseen ja rakentamiseen on lisättävä ja etsittävä siihen aivan uudenlaisia keinoja. Nimby-ilmiökin on tosiasia, mutta ei aina: monesti asukkaat ovat pystyneet etsimään omalta alueelta parempia paikkoja rakentamiselle.

Yhden vanhemman perheille lisää tukea

Ennen vaaleja moni irvailee, että poliitikot aina lupaavat lisää kaikille. Yhden vanhemman perheille pitää ehdottomasti luvata lisää. Helsingin perheistä yksinhuoltajaperheitä on 28 prosenttia. Kaikki yksinhuoltajat eivät ole vähävaraisia, mutta suuri osa pienituloisista perheistä on yhden vanhemman perheitä. Ja erittäin moni on töissä, jonka palkka ei riitä perheen elämiseen. Hankalassa asemassa ovat ne pienituloiset yhden vanhemman perheet, joiden tulot ylittävät vain ohuesti toimeentulotuen normit.

Sellaisissa yhden huoltajan perheissä, joissa verkostoja ei ole, – tai ne sijaitsevat pitkän välimatkan päässä – tarvitaan myös palveluita ja ihan konkreettista apua arkeen. Tarvitaan kohtuuhintaista, matalan kynnyksen hoitoapua arjen akuutteihin tilanteisiin, tai ihan vaan siksi, että yksin pärjäävä vanhempi saisi hetken hengähdyksen, ennen kuin seinät kaatuvat päälle.

Kolmen kouluikäisen äitinä ruuhkavuosien logistiikka on minulle tuttua. Olen kuitenkin siinä onnekkaassa tilanteessa, että minulla on toinen aikuinen jakamassa vastuuta vanhempainilloista, jalkapallojoukkueen mokkapalatalkoista, yöllisistä lastenklinikkakäynneistä, lainanlyhennyksistä ja noro-sairastuvasta sen sattuessa kohdalle.

Miksi olen ehdolla?

Olen innokkaana ehdolla jatkamaan työtä valtuustossa. Seuraavien neljän vuoden aikana Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kaupungilta. Maakuntauudistuksen myllerryksessä on huolehdittava helsinkiläisten palveluiden laadusta. Kahdeksan vuoden kokemuksestani valtuustossa, kaupunginhallituksessa ja sosiaalilautakunnassa on tässä hyötyä. Toinen syy asettua uudelleen ehdolle ovat koulut, päiväkodit ja helsinkiläiset lapset. Varhaiskasvatuksen arvotus ja siihen investoiminen on parantunut huomattavasti, mutta Helsingissä on yhä tehtävää ennen kuin voimme ylpeästi sanoa, että jokaisessa koulussa, päiväkodissa ja leikkipuistossa lapset saavat maailman parhainta opetusta ja kasvatusta. Laatuun on panostettava, samoin rakennusten peruskorjauksiin. Sivistyksestä tulee kuntien tärkein tehtävä.

Lähimetsien terveysvaikutukset haastavat kaupunkisuunnittelun

Upea sunnuntain ulkoilusää tänään Keskuspuistossa! Katkaisin vaalikoneisiin vastaamisen ja lähdin miehen kanssa kävelylle Pirkkolan ja Maunulan metsiin kahdestaan – nykyään näitä yhteisiä hetkiä alkaa tulla yllättävän usein, kun pojilla on omia menoja. Haaganpurossa solisi jääkuvioiden läpi vesi ja pajunkissat olivat ilmestyneet kuin tyhjästä. Maunulan majalla joimme munkkikahvit ulkona auringonpaisteessa.

Tutkittu tieto luonnon terveysvaikutuksista sysää ajattelemaan kaupunkitilaa uudella tavalla. Onkin merkityksellistä, että kaupunkilaisten ympärillä on oikeanlaista luontoa. Puistojen ja metsien hoidon sekä kaupunki- ja liikuntasuunnittelun pitäisi enemmän suunnitella yhteistyössä viihtyisiä ulkoilualueita joka asuinalueelle, erilaisille asukkaille.

Helsingin valtuuston enemmistö puolusti turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksia

Olin tänään mukana keräämässä allekirjoituksia julkilausumaan, jonka allekirjoitti 61 helsinkiläistä kaupunginvaltuutettua valtuuston kokouksen yhteydessä. Julkilausumassa puolustetaan turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksia. Olen todella huolissani äänensävyistä, miten tälläkin viikolla Rautatieasemalla mieltään ilmaisseista turvapaikanhakijoista on Helsingissä puhuttu.

”Me allekirjoittaneet haluamme Helsingin jatkavan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioittavaa kohtelua ja kaikille kuuluvan kaupungin kehittämistä. Se on viime kädessä jokaisen helsinkiläisen etu,” julkilausumassa todetaan.

Yhteystiedot

sanna.vesikansa [a] iki.fi

Puh. 040 745 9586

Facebook