1130 kertaa kiitos – miten valtuustotyö jatkuu?

ilen illalla vahvistettiin vaalitulos. Sain tarkastuslaskennassa jopa 31 ääntä lisää, ehkä vaalinumeroni 737 kahdesta seiskasta johtuen. En ole aiemmin saanut tällaista määrää, yhteensä 1130 ääntä. Olen edelleen häkeltynyt, yllättynyt ja kiitollinen näin suuresta luottamuksesta. Suuret kiitokset teille kaikille!

Tämän viikon olen kulkenut hymy korvissa. Neljä vuotta sitten oli toisin: yhden valtuustokauden jälkeen jäin kolmanneksi varavaltuutetuksi. Näin jälkeenpäin sekin oli hyvä kokemus. Sain varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajuuden, sen jälkeen siirryin kaupunginhallitukseen ja valtuustokauden aikana nousin varsinaiseksi valtuutetuksi. Politiikassa asioita ei voi suunnitella: hyvät ja ikävät asiat tapahtuvat usein arvaamattomasti.

Ilooni on sekoittunut myös surua ja pettymystä niiden ehdokkaiden ja valtuutettujen puolesta, joiden äänet eivät tällä kertaa riittäneet, mutta jotka olisivat toiminnallaan sen ehdottomasti ansainneet. Ulkopuolelle jäi monta tuntemaani ahkeraa, yhteistyökykyistä ja osaavaa valtuutettua eri ryhmistä. Äänestäjät eivät aina palkitse tehdystä työstä, käytetyistä tunneista, yhteistyökyvystä tai taidosta muotoilla ja saada tukea muutosesitykselle päätöksenteossa.

Tarkastuslaskennan jälkeen huomasin olevani ainoa varsinainen valtuutettu Maunulan, Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueilta, mistä sain yli puolet äänistäni. Teen kaikkeni tuodakseni myös kantakaupungin ulkopuolisten kaupunginosien näkökulmaa päätöksiin.

Read More

Helsinki – kaikkien kaupunki

Olen innokkaana ehdolla jatkamaan työtä valtuustossa. Haluan olla mukana tekemässä Helsingistä maailman parasta pääkaupunkia, missä koulutukseen panostetaan ja Helsinki on avoin – kaikkien kaupunki.

Tavoitteeni seuraavalle valtuustokaudelle ja miten Helsingistä tehdään kestävän kehityksen ja tasa-arvon mallikaupunki blogissani. Muista käyttää ääntäsi tänään sunnuntaina 9.4!

Read More

Ikääntyvien kotipalvelut kuntoon

Vaalikampanjan aikana minulta on kysytty paljon vanhusten asioista: kiinnostavatko ikäihmiset minua vai ajanko vain lasten asioita. Oletuksena on usein ollut, ettei vihreää tai “näin nuorta”, asia voi kiinnostaa. Mairittelevaa sinänsä pian 45-vuotiaalle!

Omat vanhempani ovat seiskavitosia, mieheni vanhemmat täyttävät 80 ja 90 vuotta. Omassakin lähipiirissä on viime vuosina tullut eteen kaikenlaista: syöpäleikkauksia, kaatumisia, infarkteja, kotisairaanhoidon ja -palvelun toimivuutta, muistisairautta.

Ja tietenkin myös ihania ikääntymisen asioita: eläkkeelle jääneiden vanhempien säännöllistä hoitoapua lasten ollessa pienempiä, leikittämistä ja tarinoita, lahjaksi saatuja teatterilippuja, lukemattomia asioita meidän kiireisten työikäisten ja pienimpien hyväksi. Tälläkin viikolla äitini ja tätini ovat päivisin halunneet kiertää omakotialueita ja jakaa vaalimainoksiani postilaatikoihin ympäri kaupunkia.

Helsinki on systemaattisesti vähentänyt laitoshoitoa viime vuosina. Olemme tilanteessa, että liian huonokuntoiset vanhukset asuvat kotona. Kotona asuminen on toiveena suurimmalla osalla – niin kauan kuin kotona pärjää. Tämä on mielestäni vanhustenhoidon pullonkaula. Saadakseen palveluasumisen paikan on täytettävä tiukat kriteerit. Kotihoidon toimivuudesta olen myös saanut omakohtaista kokemusta ja paljon palautetta. Aikaa asiakkaan luona on liian vähän, tavoitteet liian kovat.

Read More

Miten nuoret kiinni töihin ja opintoihin

Perheemme kesän odotus on ensimmäistä kertaa tarkoittanut myös aktiivista kesätöiden etsintää. Ysiluokkalaisemme sai kaupungilta kesätyösetelin ja työhalut ovat kovat. Olin vihreiden neuvottelijana syksyllä, kun sovimme talousarviosta ja sen yhteydessä kesätyösetelin antamisesta kaikille ysiluokkalaisille. Hieno päätös, mistä Helsingin on syytä olla ylpeä.

Työhön pääseminen on vielä vaikeampaa nuorilla, joilla ei ole samanlaisia yhteyksiä työelämään kuin meidän perheellä. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria oli Helsingissä oli 8 930 eli lähes seitsemän prosenttia ikäluokasta vuoden 2014 lopussa. Syrjäytyminen ei tapahdu yhtäkkiä 15-vuotiaana, vaan lähtee rakentumaan paljon aikaisemmin. Helsinki voi tehdä monta asiaa paremmin nuorten työllistymiseksi, esimerkiksi…

Read More

Investoidaan koulutukseen ja lapsiin

Investointi lasten palveluihin kannattaa taloudellisesti ja inhimillisesti. Helsinki teki viime vuonna 470 miljoonaa ylijäämää. Parempi tulos yllätti kaikki.

Sen sijaan kaupungin kiinteistöjen peruskorjausvelka on mittava, Vartiokylän, Arabian ja Torpparinmäen koulut ovat olleet otsikoissa viimeisimpinä. Selvitys kaupungin peruskorjausvelasta tulee kaupunginhallitukseen lähiaikoina. Sen johtopäätöksenä pitäisi olla, että lähdemme kunnianhimoisesti vähentämään peruskorjausvelkaa.

Koulut, päiväkodit ja leikkipuistot jäävät sote-uudistuksen jälkeenkin kaupungille. Korjausvelan taittamiseen tarvitaan kunnianhimoinen suunnitelma neljälle vuodelle, ja sitovat mittarit. Yhtä tärkeää on päättää vastaava korjausohjelma päiväkodeille ja leikkipuistoille.

Vaikuttavista keinoista lasten eriarvoistumisen vähentämiseksi tiedetään jo paljon, ja niistä Helsingin pitäisi ottaa oppia. Esitän blogissa seitsemän keinoa, mitä Helsingin pitäisi tehdä lasten eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Read More

Miten rakennetaan asuntoja viheralueita säilyttäen?

Pienten asuntojen tarve Helsingissä on huutava, mutta yhtä lailla tarvitaan lisää perheasuntoja. Hintataso on noussut aivan liian korkealle. Se johtuu osin rakennusalan keskittymisestä. Suurelta osin asuntopulaa johtuu kuitenkin siitä, ettei Helsinkiin ole pystytty kaavoittamaan ja rakentamaan riittävästi. Ihmiset haluavat asua täällä ja kysyntään on vastattava.

Yleiskaava on nyt hyväksytty mutta valitusten takia se ei ole vielä lainvoimainen. Yleiskaavaa on arvosteltu, että rakentamisen tavoite on ylimitoitettu. Toimistorakentaminen on vedetty mielestäni täysin överiksi, mikä ei tule toteutumaan toimistotilojen pienentyessä. Yleiskaava mahdollistaa rakentamisten, mutta mitä todella rakennetaan ja minne, päätetään seuraavissa osayleiskaava- ja asemakaavoissa. Silloin on vedettävä raja asuntorakentamisen ja tärkeiden viheralueiden raja. Kasvava kaupunki tarvitsee myös viheralueita.

Iso osa yleiskaavan mahdollistamasta rakentamista tulee esikaupunkeihin ja lähiöihin. Tarvitaan ymmärrystä alueiden omaleimaisuuden säilyttämisestä ja viihtyisyyden lisäämisestä . Myös asuntokannan monipuolistaminen on olennaista: onko lisättävä omistus- tai vuokrataloja. Helsinkiläisten luottamusta kaavoitukseen ja rakentamiseen on lisättävä ja etsittävä siihen aivan uudenlaisia keinoja. Nimby-ilmiökin on tosiasia, mutta ei aina: monesti asukkaat ovat pystyneet etsimään omalta alueelta parempia paikkoja rakentamiselle.

Read More

Yhden vanhemman perheille lisää tukea

Ennen vaaleja moni irvailee, että poliitikot aina lupaavat lisää kaikille. Yhden vanhemman perheille pitää ehdottomasti luvata lisää. Helsingin perheistä yksinhuoltajaperheitä on 28 prosenttia. Kaikki yksinhuoltajat eivät ole vähävaraisia, mutta suuri osa pienituloisista perheistä on yhden vanhemman perheitä. Ja erittäin moni on töissä, jonka palkka ei riitä perheen elämiseen. Hankalassa asemassa ovat ne pienituloiset yhden vanhemman perheet, joiden tulot ylittävät vain ohuesti toimeentulotuen normit.

Sellaisissa yhden huoltajan perheissä, joissa verkostoja ei ole, – tai ne sijaitsevat pitkän välimatkan päässä – tarvitaan myös palveluita ja ihan konkreettista apua arkeen. Tarvitaan kohtuuhintaista, matalan kynnyksen hoitoapua arjen akuutteihin tilanteisiin, tai ihan vaan siksi, että yksin pärjäävä vanhempi saisi hetken hengähdyksen, ennen kuin seinät kaatuvat päälle.

Kolmen kouluikäisen äitinä ruuhkavuosien logistiikka on minulle tuttua. Olen kuitenkin siinä onnekkaassa tilanteessa, että minulla on toinen aikuinen jakamassa vastuuta vanhempainilloista, jalkapallojoukkueen mokkapalatalkoista, yöllisistä lastenklinikkakäynneistä, lainanlyhennyksistä ja noro-sairastuvasta sen sattuessa kohdalle.

Read More

Miksi olen ehdolla?

Olen innokkaana ehdolla jatkamaan työtä valtuustossa. Seuraavien neljän vuoden aikana Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kaupungilta. Maakuntauudistuksen myllerryksessä on huolehdittava helsinkiläisten palveluiden laadusta. Kahdeksan vuoden kokemuksestani valtuustossa, kaupunginhallituksessa ja sosiaalilautakunnassa on tässä hyötyä. Toinen syy asettua uudelleen ehdolle ovat koulut, päiväkodit ja helsinkiläiset lapset. Varhaiskasvatuksen arvotus ja siihen investoiminen on parantunut huomattavasti, mutta Helsingissä on yhä tehtävää ennen kuin voimme ylpeästi sanoa, että jokaisessa koulussa, päiväkodissa ja leikkipuistossa lapset saavat maailman parhainta opetusta ja kasvatusta. Laatuun on panostettava, samoin rakennusten peruskorjauksiin. Sivistyksestä tulee kuntien tärkein tehtävä.

Read More

Lähimetsien terveysvaikutukset haastavat kaupunkisuunnittelun

Upea sunnuntain ulkoilusää tänään Keskuspuistossa! Katkaisin vaalikoneisiin vastaamisen ja lähdin miehen kanssa kävelylle Pirkkolan ja Maunulan metsiin kahdestaan – nykyään näitä yhteisiä hetkiä alkaa tulla yllättävän usein, kun pojilla on omia menoja. Haaganpurossa solisi jääkuvioiden läpi vesi ja pajunkissat olivat ilmestyneet kuin tyhjästä. Maunulan majalla joimme munkkikahvit ulkona auringonpaisteessa.

Tutkittu tieto luonnon terveysvaikutuksista sysää ajattelemaan kaupunkitilaa uudella tavalla. Onkin merkityksellistä, että kaupunkilaisten ympärillä on oikeanlaista luontoa. Puistojen ja metsien hoidon sekä kaupunki- ja liikuntasuunnittelun pitäisi enemmän suunnitella yhteistyössä viihtyisiä ulkoilualueita joka asuinalueelle, erilaisille asukkaille.

Read More

Helsingin valtuuston enemmistö puolusti turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksia

Olin tänään mukana keräämässä allekirjoituksia julkilausumaan, jonka allekirjoitti 61 helsinkiläistä kaupunginvaltuutettua valtuuston kokouksen yhteydessä. Julkilausumassa puolustetaan turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksia. Olen todella huolissani äänensävyistä, miten tälläkin viikolla Rautatieasemalla mieltään ilmaisseista turvapaikanhakijoista on Helsingissä puhuttu.

”Me allekirjoittaneet haluamme Helsingin jatkavan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioittavaa kohtelua ja kaikille kuuluvan kaupungin kehittämistä. Se on viime kädessä jokaisen helsinkiläisen etu,” julkilausumassa todetaan.

Read More

Yhteystiedot

sanna.vesikansa [a] iki.fi

Puh. 040 745 9586

Facebook

Arkistot