Avainsana: asuminen

Miksi olen ehdolla?

Olen innokkaana ehdolla jatkamaan työtä valtuustossa. Seuraavien neljän vuoden aikana Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kaupungilta. Maakuntauudistuksen myllerryksessä on huolehdittava helsinkiläisten palveluiden laadusta. Kahdeksan vuoden kokemuksestani valtuustossa, kaupunginhallituksessa ja sosiaalilautakunnassa on tässä hyötyä. Toinen syy asettua uudelleen ehdolle ovat koulut, päiväkodit ja helsinkiläiset lapset. Varhaiskasvatuksen arvotus ja siihen investoiminen on parantunut huomattavasti, mutta Helsingissä on yhä tehtävää ennen kuin voimme ylpeästi sanoa, että jokaisessa koulussa, päiväkodissa ja leikkipuistossa lapset saavat maailman parhainta opetusta ja kasvatusta. Laatuun on panostettava, samoin rakennusten peruskorjauksiin. Sivistyksestä tulee kuntien tärkein tehtävä.

Lue koko blogi

Yleiskaava ja Keskuspuisto

Syysillan kirpeä lenkki Pirkkolan pururadalla. Löysin kesällä pitkän tauon jälkeen taas juoksemisen. Iloa on varjostanut Keskuspuiston kohtalo yleiskaavassa, jota käsittelemme kaupunginhallituksessa parhaillaan. Kaupunginhallituksen on tarkoitus päättää asiasta 17.10 ja valtuuston sen jälkeen lokakuun lopussa.

Yleiskaavan ideana on säilyttää yhtenäisiä laajoja viheralueita mahdollisimman paljon. Uutta rakentamista suunnitellaan sen vuoksi sisääntuloväylien varsille, uusille asuntorakentamisalueille ja kaikkialle, missä voidaan tiivistää. Yleiskaava perustuu joukkoliikenteen lisäämiselle ja uusille raiteille nykyisten sisääntuloväylien tilalle tuleville t raideyhteyksille.

Lue koko blogi

Vaaliteemoistani kuntavaaleissa 2012

Neljänä valtuutetun vuotena olen oppinut paljon Helsingistä ja vaikuttamisesta. Minua ei ole valittu nyökkäämään kritiikittömästi virkamiesten päätöksille. Olen pyrkinyt perehtymään asioihin ja muodostamaan oman kantani. Aina en ole ollut samaa mieltä omankaan puolueen kanssa. Olen kuitenkin saanut kiitosta yhteistyöstä. Uskon itsekin, että olen vahvimmillani yhteistyössä muiden kanssa.

Helsingissä asiat muuttuvat hitaasti. Haluaisin jatkaa työtä, jonka olen oppinut. Olen valmis ajamaan aktiivisesti:

* pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä
* vanhus- ja terveyspalveluissa hyvää hoitoa tuloista riippumatta
* joukkoliikenteessä parannusta poikittaisiin yhteyksiin
* eläviä esikaupunkeja: lähipalveluita kohtuuetäisyydelle kaikkialla

Ehdokasnumeroni on 1033.

Lue koko blogi

Vaaliteemoistani

Neljänä valtuutetun vuotena olen oppinut paljon Helsingistä ja vaikuttamisesta. Minua ei ole valittu nyökkäämään kritiikittömästi virkamiesten päätöksille. Olen pyrkinyt perehtymään asioihin ja muodostamaan oman kantani. Aina en ole ollut samaa mieltä omankaan puolueen kanssa. Olen kuitenkin saanut kiitosta yhteistyöstä. Uskon itsekin, että olen vahvimmillani yhteistyössä muiden kanssa.

Helsingissä asiat muuttuvat hitaasti. Haluaisin jatkaa työtä, jonka olen oppinut. Olen valmis ajamaan aktiivisesti:

* pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä
* vanhus- ja terveyspalveluissa hyvää hoitoa tuloista riippumatta
* joukkoliikenteessä parannusta poikittaisiin yhteyksiin
* eläviä esikaupunkeja: lähipalveluita kohtuuetäisyydelle kaikkialla

Ehdokasnumeroni on 1033.

Lue koko blogi

Saavutuksiani kaupunginvaltuutettuna

Tässä muutamia konkreettisia esimerkkejä saavutuksistani:

Ehdotuksestani sosiaalilautakunta laittoi huippukalliin Apotti-hankkeen uuteen valmisteluun. Olen ollut mukana erilaisissa tietojärjestelmähankkeissa ja työssäni THL:ssä rakennamme Lesothoon ensimmäistä kattavaa potilastietojärjestelmää.

Olin mukana ehdottamassa, että päiväkotien ns. hoitokerroin muuttui vihdoin tänä vuonna niin, ettei alle kolmivuotiaiden ryhmään voi enää ottaa uusia lapsia jonkun ylittäessä tuon ikärajan. Ryhmä pysyy pidempään pienenä eikä siellä ole niin suurta vaihtuvuutta. Pysyvyys on pienimmille olennaista.

Ehdotuksestamme sosiaalilautakunnassa vanhusten palveluasumisen käyttövara nostettiin 200 eurosta 250 euroon. (Vähintään sen on siis jäätävä asukkaan käyttöön.)

Ehdotuksestani valtuusto päätti (yhtä ääntä vaille yksimielisesti) selvittää Kruunuvuorenrannassa pientalotonttien (townhouse) ryhmärakentamista. Ryhmärakentamisesta minulla on omaa kokemusta Viikistä, josta voitimme aikoinaan ekologisen rakentamisen kilpailussa rivitalotontin. Opiskelukaupungissani Berliinissä ryhmärakentamisella on hillitty grynderien hinnankorotuksia.

Lue koko blogi

Ryhmärakentamista Kruunuvuorenrantaan

Esitykseni Kruunuvuorenrannan townhouse-tonttien osoittamisesta ryhmärakentamiseen meni tänään kaupunginvaltuustossa yhtä ääntä vaille yksimielisesti läpi. Aika poikkeuksellista, hienoa!

Tarkalleen ottaen esitys meni näin:

Hyväksyessään Kruunuvuorenrannan kaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että townhouse-tonttien soveltuvuus ryhmärakentamiseen selvitetään.

Ryhmärakentaminen voi olla omistamista, vuokra-asumista, asumisoikeutta tai sen voi omistaa osuuskunta. Olennainen ero on, että se rakennetaan omaan käyttöön, omaksi asunnoksi.

Varsinaisina rakennuttajina voivat olla tulevat asukkaat tai rakennuttajakonsultti, joita on pääkaupunkiseudulla useita.

Helsingissä asuminen on liian kallista, liian monotonista ja liian isojen gryndereiden kynästä.

Esimerkiksi Berliinissä ryhmärakentamista on vähitellen muodostunut varteenotatteva kilpailija tavanomaiselle asuntotuotannolle. Siten se on nostanut laatutasoa, estänyt rakennuskustannusten nousua ja lisännyt asumisen monimuotoisuutta. Hampurissa ryhmärakentamista on tuettu voimakkaasti mm. tarjoamalla neuvontaa. Aika monessa Keski-Euroopan kaupungissa ryhmärakentamiseen on satsattu huomattavasti enemmän kuin Helsingissä.

Kyllä meilläkin tehdään, mutta jotenkin niin vähän ja hitaasti. Helsinkiin on etsitty uusia kaupunkipientalotyyppejä mm. townhouse-kilpailulla. Onnistuessaan kaupunkipientalot monipuolistaisivat asuntokantaa.

Kaikista kaupunkipientaloista en ole ollut valmiina yhtä innostunut. Esimerkiksi tällä hetkellä Kalasatamassa myynnissä olevien kaupunkihuviloiden hinta alkaa kahdeksikolla ja hipoo miljoonaa.

Lue koko blogi

Energiatehokkutta asumiseen

Valtuusto pui maankäytön ja asumisen ohjelmaa. ARA-asuntoja on rakentunut tavoitteita vastaavia osuuksia, mutta toisaalta asuntotuotannon kokonaismäärä on ollut surkea. Erityisesti hitasta ja asumisoikeusasuntoja on noussut huonosti. Helsingissä on krooninen pula kohtuuhintaisista asunnoista. Määrien lisäksi laatua on parannettava: kaupunkilaiset on otettava mukaan asuntojen ja alueiden kehittämiseen. Aivan liikaa on tehty sitä samaa laatikkomallia.

Lue koko blogi

Jätkäsaareen ei isoja asuntoja?

Ohjauskeinona 75 neliön keskipinta-ala ei ole paras mahdollinen. Sen avulla rakennusliikkeitä ohjataan suunnittelemaan taloja, jossa ei ole vain parhaiten voittoa tuottavia yksiöitä ja kaksioita, vaan myös suurempia perheasuntoja. Parempi pitäisi ehdottomasti kehitellä esimerkiksi määrittelemällä tontinluovutuksessa, montako isoa asuntoa korttelissa pitää olla. Tai joku parempi malli, mikä pitää vielä keksiä.

Lue koko blogi
Loading

Yhteystiedot

sanna.vesikansa [a] iki.fi

Puh. 040 745 9586

Facebook

Arkistot