Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Helsingin uutta kaupunkistrategiaa. Linjauksiin voi olla tyytyväinen [...]
Olin vihreiden toisena neuvottelijana vuoden 2017 talousarvioista. Vaikka aika monista budjettineuvotteluista on kokemusta, tällä kertaa otti maitohapoille: syksyllä ensin yleiskaavan ja Vartiosaaren osayleiskaavan käsittely, sen jälkeen talousarvioneuvottelut. Lopputulos oli kuitenkin oikein hyvä - iltapäiväkerhopaikka kaikille 1-2 luokkalaisille, maksuton varhaiskasvatus, lisäresursseja omais- ja kotihoitoon, koulujen, leikkipuistojen ja päiväkotien korjaukseen sekä 10 miljoonaa lisää opetukseen!
Julkaisimme tänään Helsingin vihreän valtuustoryhmän hyvän kaupunkilapsuuden teesit. Kaupunki voi olla paras mahdollinen kasvuympäristö lapselle. Hyvällä päivähoidolla ja lasten eriarvoistumisen torjumisella rakennetaan reilua ja tasa-arvoista Helsinkiä.
Varhaiskasvatuslautakunta piti eilen 5.2.2013 ensimmäisen kokouksensa. Listalla oli lähinnä järjestäytymisasoita. Keskustelu ja tammikuussa ollut koko päivän perehdyttämisseminaari ennustavat keskustelevaa ja motivoitunutta lautakuntaa - hyvä kun on innostunutta porukkaa. Minulle puheenjohtajana tämä tietää myös töitä ;) Lista-asioista muut menivät esityksen mukaan, mutta pöydälle jäi päivähoitopaikkojen muutoksista päättämisen delegointi varhaiskasvatusjohtajalle. Esityksen mukaan muuten samoilla linjoilla aiempaan paitsi virasto esittää, että lautakuntaa päättäisi yli 28 lapsiryhmien muutoksista (aiemmin raja 21 lasta). Tämä jäi vielä pöydälle. Kyse on usein pienistä, nopeista toiminnan muutoksista esim. uuden tilan saamisen myötä tai vesivahingon sattuessa. Virasto perustelee muutosta myös sillä, että 21 lapsen ryhmässä voi olla osa-aikaisia hoidettavia, joten lapsia on usein enemmän esim. 23-25. Sinänsä asia on pieni, mutta mietitään nyt viikko. Tärkeintä on, että toimintaa ei viivästytä turhalla päätöksenteolla mutta toisaalta ensimmäistä kertaa meillä on oma lautakunta päättämässä Helsingin päivähoitopaikoista. Miksi päätösvaltaa pitäisi nyt rajata pois ensivaiheessa? Kokouksen lopuksi Jakomäki-Puistola-Suutarilan varhaiskasvatusalueen johtaja Eeva Tiihonen esitteli aluetta. Lautakunta käy säännöllisesti kokouksissa läpi päivähoitoalueita, niiden erityispiirteitä ja tarpeita. Jakomäki-Puistola-Suutarila alueella (budjetti noin 20 meur) vahvuutena on kattava ja monipuolinen palveluverkko (päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, yksityistä, kerhoja) ja haasteina peruskorjausta odottavat päiväkodit ja pätevien lastentarhanopettajien saaminen. Suomi toisena kielenä lapsia on 14,7%. Positiivisien diskrimiaation rahoilla, joita on myös lisätty varhaiskasvatukseen viime vuosina, on palkattu yksi ylimääräinen lastentarhanopettaja alueelle. Odotan innolla myös tutustumiskäyntejä kentälle. Lautakunnan asiantuntemuksen syventäminen on olennaista hyvälle päätöksenteolle. Ensi viikolla ti 12.2 enemmän oikeita asioita vuoden 2013 käyttösuunnitelma. Tässä välissä käyn työmatkalla New Yorkissa YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan kokouksessa edustamassa Suomea valtuuskunnan jäsenenä. Toivotaan, etteivät lumimyrskyt tai tuhkapilvet estä osallistumasta ensi tiistain lautakuntaan.
Terveyserot Suomessa kasvavat, vaikka lukuisia hankkeita pyrkii vähentämään eroja. THL:n tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan pienituloisimpien elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun. Vihreiden terveyspoliittinen ohjelma pääsi tänään myös otsikoihin.
Seuraavan vaalikauden vaikein ongelma on valtiontalouden vakauttaminen niin, ettei sosiaalinen [...]
Lapsiköyhyys aleni Suomessa vuoteen 1994 asti. Sen jälkeen lasten köyhyys on moninkertaistunut ja tämä on tapahtunut hyvän taloudellisen tilanteen aikana. Puolet köyhien lapsiperheiden huoltajista käy töissä eli köyhyys on myös silppua, pätkää ja matalapalkkaisuutta.
Elämä ei lopu yhteen äänestykseen. En ole ollut kovin pettynyt Vantaan valtuuston päätökseen jättää Helsinki-Vantaan selvitys tähän. Asia nimittäin etenee joka tapauksessa. Hallitusneuvotteluissa tulisi sopia, miten pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämistä jatketaan.
Tällä viikolla THL esitti sosiaali- ja terveysministeriölle, että suomalaisen terveydenhuollon rahoitus tulee muuttaa yksikanavaiseksi. Monikanavainen rahoitus osaltaan ylläpitää väestön alueellista ja väestöryhmien välistä eriarvoisuutta. Ensimmäisenä kavahtivat työterveyshuollon romutusta pelkäävät. Ei työterveyshuollon ennaltaehkäisyä pidä hukata. Mutta on myönnettävä, että nykyjärjestelmä takaa tyypillisessä työsuhteessa olevalle, keskiluokkaiselle suomalaiselle kolminkertaisten palvelujen saatavuuden.
Valtuusto päätti eilen kokeilla palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollossa. En hurraa palvelusetelilaille, vaikka kannatan valinnanvapauden lisäämistä. Taas uusi rahoitusmuoto, jossa kunta maksaa osan, asiakas osan. Voi vain toivoa, että joskus pääsemme selkeyttämään palveluiden rahoitusta. Tärkein päätös palvelusetelistä tehdään lautakunnissa syksyn aikana, kun päätetään setelin arvo. Se määrittää, kuka seteliä voi käyttää, kuka siitä hyötyy ja kuinka paljon.
