Avainsana: ikääntyvien palvelut

Ikääntyvien kotipalvelut kuntoon

Vaalikampanjan aikana minulta on kysytty paljon vanhusten asioista: kiinnostavatko ikäihmiset minua vai ajanko vain lasten asioita. Oletuksena on usein ollut, ettei vihreää tai “näin nuorta”, asia voi kiinnostaa. Mairittelevaa sinänsä pian 45-vuotiaalle!

Omat vanhempani ovat seiskavitosia, mieheni vanhemmat täyttävät 80 ja 90 vuotta. Omassakin lähipiirissä on viime vuosina tullut eteen kaikenlaista: syöpäleikkauksia, kaatumisia, infarkteja, kotisairaanhoidon ja -palvelun toimivuutta, muistisairautta.

Ja tietenkin myös ihania ikääntymisen asioita: eläkkeelle jääneiden vanhempien säännöllistä hoitoapua lasten ollessa pienempiä, leikittämistä ja tarinoita, lahjaksi saatuja teatterilippuja, lukemattomia asioita meidän kiireisten työikäisten ja pienimpien hyväksi. Tälläkin viikolla äitini ja tätini ovat päivisin halunneet kiertää omakotialueita ja jakaa vaalimainoksiani postilaatikoihin ympäri kaupunkia.

Helsinki on systemaattisesti vähentänyt laitoshoitoa viime vuosina. Olemme tilanteessa, että liian huonokuntoiset vanhukset asuvat kotona. Kotona asuminen on toiveena suurimmalla osalla – niin kauan kuin kotona pärjää. Tämä on mielestäni vanhustenhoidon pullonkaula. Saadakseen palveluasumisen paikan on täytettävä tiukat kriteerit. Kotihoidon toimivuudesta olen myös saanut omakohtaista kokemusta ja paljon palautetta. Aikaa asiakkaan luona on liian vähän, tavoitteet liian kovat.

Lue koko blogi

Vaaliteemoistani kuntavaaleissa 2012

Neljänä valtuutetun vuotena olen oppinut paljon Helsingistä ja vaikuttamisesta. Minua ei ole valittu nyökkäämään kritiikittömästi virkamiesten päätöksille. Olen pyrkinyt perehtymään asioihin ja muodostamaan oman kantani. Aina en ole ollut samaa mieltä omankaan puolueen kanssa. Olen kuitenkin saanut kiitosta yhteistyöstä. Uskon itsekin, että olen vahvimmillani yhteistyössä muiden kanssa.

Helsingissä asiat muuttuvat hitaasti. Haluaisin jatkaa työtä, jonka olen oppinut. Olen valmis ajamaan aktiivisesti:

* pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä
* vanhus- ja terveyspalveluissa hyvää hoitoa tuloista riippumatta
* joukkoliikenteessä parannusta poikittaisiin yhteyksiin
* eläviä esikaupunkeja: lähipalveluita kohtuuetäisyydelle kaikkialla

Ehdokasnumeroni on 1033.

Lue koko blogi

Mitä Helsingin vanhustenhoidolle pitäisi tehdä?

Vastaukseni Oulunkyläinen –lehden haastatteluun vanhustenhoidosta:

1. Millä tavalla Sinä osallistut vanhusten asioiden hoitoon Helsingissä?
Olen kaupunginvaltuutettu, sosiaalilautakunnan jäsen, toisen aikuispalveluiden muutoksenhakujaoston puheenjohtaja (käsittelee mm. muutoksenhaut vammais- ja sosiaalihuollon kuljetuspalvelupäätöksiin) ja nyt virastojen yhdistyessä muutosta valmistelevan kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveysjaston varajäsen. Olen Helsingin Vihreiden sosiaali- ja terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja.

2. Mitä mieltä olet Helsingin vanhustenhoidosta yleensä?
Parannettavaa on. Hyvää on mm. monipuolisten vanhustenkeskusten idea, josta saa yhdeltä luukulta kunnon mukaan hyvin erilaisia palveluja: päivätoiminta, kuntoutus, kotihoito ja palveluasuminen Parannettavaa on myös paljon: hoitoketjut kuntoon, oikeanlaisia laitospaikkoja heille, jotka eivät kotona enää pärjää, omaishoidettaville lisää lyhytaikaisia paikkoja, päivätoimintaan ei pitäisi olla lainkaan jonoa, kotihoitoon lisää aikaa.

3. Mitä mieltä olet laitoshoidosta?
Laitoshoitoa tarvitaan, sillä useimmat meistä jossain vaiheessa elämää tarvitsevat hoitoa, mitä ei voi enää antaa kotona. Laitoshoidon laatua on hitaasti parannettu koko ajan ja sitä on jatkettava: kohti yhden hengen huoneita ja ryhmäkoteja.

Lue koko blogi

Palvelua på svenska

Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistyessä ruotsinkielisisiä palveluja ei enää hoideta erikoisyksiköissä. Ainakin sosiaalivirastossa ruotsinkielisten sosiaalipalvelut on ollut päivähoidon lähdettyä opetusvirastoon todella pieni ja haavoittuvainen yksikkö. Olen seurannut läheltä yhtä vammaispalvelupäätöstä, jota hakija joutui odottamaan kuukausia, lähes vuoden. Näin ei saa olla.

Ruotsinkielisten palvelujen erityiskysymykset eivät saa myöskään kadota uuden jättiviraston suomenkieliseen valtavirtaan. Palveluja on saatava Helsingissä kahdella kielellä (tarkasti ottaen kolmella: Helsinki on Suomen suurin saamenkielinen kaupunki).

Tässä vaiheessa yleensä joku älähtää, että ruotsinkieliset haluavat erityispalveluja. Olen suomenkielisestä perheestä, mutta syntyperäisenä helsinkiläisenä tuttavissa ja ystävissa on aina ollut ruotsinkielisiä.

Harva ehkä tietää, miten pitkät koulumatkat monella ruotsinkielisellä koululaisella on tai miten harvassa tässä kaupungissa on ruotsinkielisiä päiväkoteja. Tai miten vähän vanhusten kotihoidossa on ruotsinkieltä taitavia ammattilaisia.

Eniten huolissani olen kielitaitoisen henkilökunnan puutteesta.

Lue koko blogi

Saavutuksiani kaupunginvaltuutettuna

Tässä muutamia konkreettisia esimerkkejä saavutuksistani:

Ehdotuksestani sosiaalilautakunta laittoi huippukalliin Apotti-hankkeen uuteen valmisteluun. Olen ollut mukana erilaisissa tietojärjestelmähankkeissa ja työssäni THL:ssä rakennamme Lesothoon ensimmäistä kattavaa potilastietojärjestelmää.

Olin mukana ehdottamassa, että päiväkotien ns. hoitokerroin muuttui vihdoin tänä vuonna niin, ettei alle kolmivuotiaiden ryhmään voi enää ottaa uusia lapsia jonkun ylittäessä tuon ikärajan. Ryhmä pysyy pidempään pienenä eikä siellä ole niin suurta vaihtuvuutta. Pysyvyys on pienimmille olennaista.

Ehdotuksestamme sosiaalilautakunnassa vanhusten palveluasumisen käyttövara nostettiin 200 eurosta 250 euroon. (Vähintään sen on siis jäätävä asukkaan käyttöön.)

Ehdotuksestani valtuusto päätti (yhtä ääntä vaille yksimielisesti) selvittää Kruunuvuorenrannassa pientalotonttien (townhouse) ryhmärakentamista. Ryhmärakentamisesta minulla on omaa kokemusta Viikistä, josta voitimme aikoinaan ekologisen rakentamisen kilpailussa rivitalotontin. Opiskelukaupungissani Berliinissä ryhmärakentamisella on hillitty grynderien hinnankorotuksia.

Lue koko blogi

Sote-viraston yksikköpäätös: takapakkia vanhustenhuoltoon

Olin perjantaina kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveysjaostossa päättämässä vuoden alusta aloittavan jättiviraston organisaatiorakenteesta: osastoista, yksiköistä, päälliköiden palkoista.

Suuria poliittisia voittoja ei tullut. Me vihreät ehdotimme vanhustenpalvelujen rakentamista alueellisesti nykyisten monipuolisten vanhustenkeskusten (mm. Riistavuori, Kontula, Roihuvuori) ympärille. Jaoston enemmistö olisi itse asiassa halunnut muutoksia pohjaesitykseen, jossa selkeästi otetaan takapakkia nykyiseen ja erotetaan entiset pitkäaikaissairaalat monipuolisista vanhustenkeskuksista. On surkeaa toimintaa meiltä poliitikoilta, että lähinnä vain demarien kannattama kaikista huonoin vaihtoehto voitti.

Virastojen yhdistämisellä piti päästä parempaan integraatioon, mutta ollaankin menossa toiseen suuntaan.

Lue koko blogi

Budjettikuria 2011

Ensi vuoden talousarvio on käyttötalouden säästöbudjetti, vaikka budjettineuvotteluissa lisätyt eurot menevät oikeisiin kohteisiin: joukkoliikenteeseen, lasten ja vanhusten palveluihin. Nyt turvataan kuitenkin juuri ja juuri nykytaso. Päivähoidon palvelu on lasten näkökulmasta huonontunut. Ainoa tapa, millä uusia lapsia on pystytty ottamaan alueen päiväkoteihin, on lisätty ryhmiin lapsia ja totta kai myös henkilökuntaa. Pienempien ryhmiin tämä on tarkoittanut uusia lapsia silloin, kun joku ryhmässä täyttää kolme vuotta. Valtuustokausi on kohta puolivälissä. Ryhmäkokojen pienentämiseen on löydyttävä poliittista tahtoa.

Lue koko blogi

Ikä syö lihasta

Helsingissä vanhustenpalveluiden hoitoketju yskii ja palveluasuntoja on saatava lisää. Mikään raha ei tunnu riittävän ja vanhuspalvelulain odotetaan ratkaisevan kaikki ongelmat. Miljoonien ja hallintopalapelien lisäksi tarvitaan muutakin. Ikääntyneet ovat yksilöllisiä ja jokainen vanhenee eri tavoin. Konkreettisia tavoitteita on vanhusneuvostojen tehtävien selkeyttäminen, ryhmärakentamisen tukeminen (tonttimaata, tukea ikääntyneiden yhteisöille), esteettömän rakentamisen vaatiminen. Omaishoidon lomitus, intervallihoito ja päivätoiminta tarvitsee vielä superspurttia: päivätoimintaan ei pitäisi olla jonoa kuten nyt on (yli 200 ihmistä).

Lue koko blogi

Loistava kirjasto, heikko vanhustenhuolto

Juhlin eilen kaupungintalon kristallikruunujen alla 150-vuotiasta kaupunginkirjastoa. Helsinkiläisten mielestä kirjasto on myös kaupungin parhaiten toimivimpia palveluita, johon ollaan tyytyväisiä. Illalla kuuntelin palautetta vanhustenhuollosta, mihin ei olla yhtä tyytyväisiä. Olin valtuustoryhmän edustajana Pro kuntapalveluiden budjettiriihessä Kampin palvelukeskuksessa.

Lue koko blogi
Loading

Yhteystiedot

sanna.vesikansa [a] iki.fi

Puh. 040 745 9586

Facebook

Arkistot