Avainsana: koulu

Investoidaan koulutukseen ja lapsiin

Investointi lasten palveluihin kannattaa taloudellisesti ja inhimillisesti. Helsinki teki viime vuonna 470 miljoonaa ylijäämää. Parempi tulos yllätti kaikki.

Sen sijaan kaupungin kiinteistöjen peruskorjausvelka on mittava, Vartiokylän, Arabian ja Torpparinmäen koulut ovat olleet otsikoissa viimeisimpinä. Selvitys kaupungin peruskorjausvelasta tulee kaupunginhallitukseen lähiaikoina. Sen johtopäätöksenä pitäisi olla, että lähdemme kunnianhimoisesti vähentämään peruskorjausvelkaa.

Koulut, päiväkodit ja leikkipuistot jäävät sote-uudistuksen jälkeenkin kaupungille. Korjausvelan taittamiseen tarvitaan kunnianhimoinen suunnitelma neljälle vuodelle, ja sitovat mittarit. Yhtä tärkeää on päättää vastaava korjausohjelma päiväkodeille ja leikkipuistoille.

Vaikuttavista keinoista lasten eriarvoistumisen vähentämiseksi tiedetään jo paljon, ja niistä Helsingin pitäisi ottaa oppia. Esitän blogissa seitsemän keinoa, mitä Helsingin pitäisi tehdä lasten eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Lue koko blogi

Guggenheimista

Tänään päätetään Guggenheimista kaupunginhallituksessa ja äänestän hankkeen puolesta. Miksi ihmeessä, kysyy moni. Vuonna 2012 en kannattanut Guggenheimia, koska sopimus oli Helsingille yksinkertaisesti huono. Mietin kantaani pitkään tälläkin kertaa.

Ensimmäinen syy puoltaa kaupunginhallituksessa hanketta on, että haluan valtuuston päättävän Guggenheimin kohtalosta. Kaupunkilaisten valitseman ylimmän päättävän elimen on päästävä linjaamaan näin paljon keskustellusta aiheesta.

Toinen syy äänestää Guggenheimin puolesta on, että esitys on parempi kuin neljä vuotta sitten. Tottakai voisi olla vieläkin parempi, jos valtio osallistuisi kustannuksiin tai jos kaikki maksettaisiin yksityisellä rahalla.

Lue koko blogi

Helsinki suunnittelee maksutonta varhaiskasvatusta ja torjuu lasten eriarvoisuutta

Olin vihreiden toisena neuvottelijana vuoden 2017 talousarvioista. Vaikka aika monista budjettineuvotteluista on kokemusta, tällä kertaa otti maitohapoille: syksyllä ensin yleiskaavan ja Vartiosaaren osayleiskaavan käsittely, sen jälkeen talousarvioneuvottelut.

Lopputulos oli kuitenkin oikein hyvä – iltapäiväkerhopaikka kaikille 1-2 luokkalaisille, maksuton varhaiskasvatus, lisäresursseja omais- ja kotihoitoon, koulujen, leikkipuistojen ja päiväkotien korjaukseen sekä 10 miljoonaa lisää opetukseen!

Lue koko blogi

Vieraiden kielten oppimista jo päiväkotiin ja ensimmäiseltä luokalta

Jätin kaupunginvaltuustossa 2.11.2016 Mari Holopaisen kanssa yhteisen aloitteen vieraiden kielten oppimisen aikaistamisesta Helsingissä. Aloitteen allekirjoitti 35 valtuutettua. Esitimme, että vieraan kielen opiskelu alkaisi alakoulun ensimmäiseltä luokalta. Samalla tarjotaan kielikerhoja ja lisätään kielikylpyä ja -suihkuja osana varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä aloitetaan valmistelu, jossa esitetään Helsinkiin uusia keinoja vieraan kielen oppimisen herkkyyskauden hyödyntämiseen ja tasa-arvoiseen saavutettavuuteen.

Lue koko blogi

Pitämäni vihreän valtuustoryhmän puhe budjetista

Pidin tänään valtuustossa vihreän valtuustoryhmän puolesta ryhmäpuheen 2016 talousarviosta. Tänä vuonna budjettineuvottelut eivät menneet ihan perinteisen aikataulun mukaisesti ja sen vuoksi olemme täällä juuri tänään. Lopputulos kuitenkin ratkaisee ja vihreiden puolesta kiitos kaikille osallistuneille ryhmille. Laajalla yhteistyöllä saatiin enemmän aikaan kuin vain osiensa summa. Vihreä ryhmä on tyytyväinen, että kaupunkilaisille tärkeiden palveluiden kuten opetukseen, varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kirjastojen ja kulttuurin rahoitusta korjattiin merkittävästi.

Helsinki teki budjettineuvotteluissa merkittävän päätöksen, että kaikkien lasten oikeudesta kokopäivähoitoon sekä päiväkotiryhmien nykyisestä koosta ja henkilöstömitoituksesta pidetään kiinni. Tämä oli vihreille kaikkein tärkein asia neuvotteluissa. Varhaiskasvatus on investoimista lapsiin eli tulevaisuuteen.

Lue koko blogi

Palvelua på svenska

Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistyessä ruotsinkielisisiä palveluja ei enää hoideta erikoisyksiköissä. Ainakin sosiaalivirastossa ruotsinkielisten sosiaalipalvelut on ollut päivähoidon lähdettyä opetusvirastoon todella pieni ja haavoittuvainen yksikkö. Olen seurannut läheltä yhtä vammaispalvelupäätöstä, jota hakija joutui odottamaan kuukausia, lähes vuoden. Näin ei saa olla.

Ruotsinkielisten palvelujen erityiskysymykset eivät saa myöskään kadota uuden jättiviraston suomenkieliseen valtavirtaan. Palveluja on saatava Helsingissä kahdella kielellä (tarkasti ottaen kolmella: Helsinki on Suomen suurin saamenkielinen kaupunki).

Tässä vaiheessa yleensä joku älähtää, että ruotsinkieliset haluavat erityispalveluja. Olen suomenkielisestä perheestä, mutta syntyperäisenä helsinkiläisenä tuttavissa ja ystävissa on aina ollut ruotsinkielisiä.

Harva ehkä tietää, miten pitkät koulumatkat monella ruotsinkielisellä koululaisella on tai miten harvassa tässä kaupungissa on ruotsinkielisiä päiväkoteja. Tai miten vähän vanhusten kotihoidossa on ruotsinkieltä taitavia ammattilaisia.

Eniten huolissani olen kielitaitoisen henkilökunnan puutteesta.

Lue koko blogi

Pienet oppilasryhmät säilytettävä Helsingin kouluissa

Lähdin perheen kanssa syyslomailemaan ja jätin vaalikampanjan pariksi päiväksi tauolle. Kaikki meidän perheessa ovat loman tarpeessa.

Keskimmäinen meni tänä vuonna kolmannelle. Olemme taas muistaneet, mitä siirtymä kolmennelle tarkoittaa. Uusi opettaja, osin uudet luokkakaverit, uusia aineita, kielenopinnot alkavat. Nyt rullaa, mutta alku oli taas opettelemista meille kaikille.

Viime lauantaina Pakilan ala-asteella vietettiin kodin ja koulun yhteistyöpäivää. Lapset juoksivat sukkulaviestiä ja keräsivät rahaa Plan-kummilapsille; aikuiset kävelivät ja yrittivät pysyä yhteislauluissa mukana.

Yhtä leppoisaa kouluarkea ei esitelty HS:ssa sunnuntaina. Vakavasti sairaat lapset ja nuoret odottavat hoitoa kuukausia ja kouluun voi tulla aina – oli kunnossa tai ei.

Artikkeli jäi pyörimään päähän.Työpaikan lounaspöydässä kysyttiin, mistä lasten aggressivisuus johtuu. Sen kun tietäisi.

Muistan kuitenkin selvästi, että mennessäni vaihto-oppilaaksi Kaliforniaan 1989 ajattelin, että lapset siellä olivat erilaisia kuin Suomessa. Olin aktiivi-partiolainen ja sudenpentujohtaja, joten tuntumaa oli. Yhdysvaltalaislapset olivat levottomia, suuttuivat herkästi ja keskittymiskyky oli erilainen kuin suomalaislapsilla.

Nyt tuntuu, että levottomuus on lisääntynyt Suomessakin.

Lue koko blogi

Sisaruuden pitää olla kouluvalinnoissa ykköskriteeri

Tein eilen valtuustoaloitteen oppilaaksioton valintakriteerien muuttamisesta silloin, kun lapsi hakeutuu muuhun kuin lähikouluun. Kyseessä voi olla tilanne, jossa perhe on muuttanut yli koulurajan. Oikeus hakeutua muuhun kuin lähikouluun on lapsen kannalta tärkeä oikeus. Koulupaikan saa vain, jos vapaita paikkoja jää yli.

Opetuslautakunta muutti toissijaisen oppilaaksioton kriteerejä ja ensimmäiseksi kriteeriksi päätettiin jatkuvuus esi- ja alkuopetuksessa. Aiemmin ykkösenä ollut sisaruus painui kriteereissä vasta toiseksi.

Päätös on johtanut moniin perheiden ja lasten kannalta vaikeisiin tilanteisiin, kun jo koulussa olleet sisarukset ja koulutulokkaat joutuvat eri kouluihin. Esiopetuksen jatkuvuuden korostaminen voi myös johtaa ”esikoulushoppailuun” eli lapsia siirrellään toiseen päiväkotiin koulupaikan varmistamiseksi. Tottakai hakeutuminen muuhun kuin lähikouluun voi olla myös koulushoppailua, mitä en halua lisätä.

Vanhempien kannalta – etenkin jos kyseessä on yksinhuoltaja- tai monilapsinen perhe – voidaan joutua arjessa äärimmäisen , jos lapset ovat eri koulussa: lomapäiviä saatetaan tehdä sisään, koulun juhlapäivinä ja vanhempainiltoina on oltava kahdessa koulussa jne.

Kannatan lähikoulun vahvistamista, mutta toissijaisen oppilaaksioton muutetut kriteerit vaikeuttavat äärimmäisellä tavalla pienen ryhmän elämää. Ne eivät välttämättä edes vahvista lähikouluja, jos vanhemmat vaihtavat lapsensa toiseen esikouluun. Tämä ei ole hyvä kehityssuunta eikä ainakaan lasten etu.

Esitän, että lautakunta muuttaa oppilaaksioton kriteerejä niin, että ensimmäisenä valintakriteerinä on sisaruus.

Lue koko blogi

Kouluihin kasvurauha

Oppiminen ja hyvä itsetunto syntyy toisten tuntemisesta ja kuulumisesta luokkaan, kouluun, yhteisöön. Se ei synny pelkillä kauniilla puheilla, vaan riittävän pienillä ryhmillä ja pätevillä opettajilla. Luin opinnäytteen tuloksesta, ettei pieni ryhmäkoko takaisi parempia oppimistuloksia. Pieni ryhmä mahdollistaa joka tapauksessa monipuolisempia menetelmiä, tutkivaa oppimista, projekteja ja retkiä. Uskon myös, että sosiaaliset taidot vahvistuvat. Nämä ovat tärkeitä taitoja tulevaisuudessa.

Lue koko blogi

Tasa-arvoa tytöille

Libyan, Jemenin ja Egyptin kaaoksen valossa omat ongelmamme näyttävät niin pieniltä. Suomalaista köyhyyttä ja epäkohtia ei saa vähätellä. Meidän ongelmilla on maailman mittakaavassa yksi ratkaiseva ero: Suomen epäkohtiin on olemassa realistisia ja usein jopa yksinkertaisia ratkaisuja. Työssäni YK:n väestörahastossa kokeilimme uutta tapaa kannustaa perheitä pitämään tytöt opintiellä: perhe sai lahjaksi vuohen.

Lue koko blogi

Parempaa infoa ip-kerhoista

Pienten koululaisten iltapäiväkerhoja on Helsingissä liian vähän. Ip-paikkoja eka- ja tokaluokkalaisille on saatava lisää, mikä vaatii jonkun verran rahaa mutta ei paljon. Valtionosuudet ja palvelumaksut korvaavat iltapäivähoidosta merkittävän osan. Myös tiedotusta ip-kerhoista on parannettava. Viime vuonna tein lukuisia puhelinsoittoja opetusvirastoon ja ehdotin, että tieto kerhopaikoista ja paikkojen myöntämisen kriteereistä pitää olla selvemmin esillä. Tänä vuonna pääsin testamaan oman ekaluokkalaiseni kautta, onko mitään tapahtunut. Ei ole. Tein siis valtuustoaloitteen.

Lue koko blogi

Loppu lapsia erotteleville uskonnon tunneille

Peruskoulun tuntijakoa selvittänyt työryhmä ehdotti uutta oppiainetta, etiikkaa. Yhteinen etiikan tunti kuulostaa hyvältä, mutta parempi tavoite on muuttaa tunnustuksellinen uskonnonopetus ja erilliset ryhmät yhteiseksi etiikan ja uskontojen historian oppiaineeksi. Yhteistä pohdintaa, ei erotteluja.

Lue koko blogi
Loading

Yhteystiedot

sanna.vesikansa [a] iki.fi

Puh. 040 745 9586

Facebook

Arkistot