Avainsana: päivähoito

Päiväkoti Kalinkan ostopalvelusopimus umpeutumassa

Sähköpostini on viime päivinä täyttynyt päiväkoti Kalinkasta tulleista viesteistä kuten muidenkin varhaiskasvatuslautakunnan ja valtuuston jäsenten. Vanhempien huoli on suuri, kun Kalinkan ostopalvelusopimus päättyy kesällä ja päiväkoti on ilmoittanut, ettei jatka yksityisen hoidon tuella.

Varhaiskasvatusvirasto ei ole lakkauttamassa päiväkotia, sillä Kalinka on (ja on aina ollut) yksityinen päiväkoti. Suomalais-venäläisen koulun yhteydessä toimivassa päiväkodissa on satakunta paikkaa, josta 70 ostopalvelupaikkoja. Lisäksi Kalinkassa on lapsia yksityisen hoidon tuella.

Kyseessä on yksi viimeisistä ostopalvelusopimuksista, mitä virastolla on vielä ollut. Sopimuskauden viimeinen optiovuosi tulee täyteen ensi kesänä. Jos ostopalvelua Kalinkan kanssa haluttaisiin jatkaa, pitäisi hankintalain mukaan käynnistää uusi kilpailutus. Siinä pitäisi kilpailuttaa venäjänkielinen päivähoito laajemminkin, sillä sitä tarjotaan myös neljässä muussa yksityisessä päiväkodissa mm. Mellunmäessä, Pasilassa ja Vuosaaressa.

Lue koko blogi

Kotihoidontuen Helsinki-lisän leikkaus nyt lautakunnassa

Varhaiskasvatuslautakunnassa tiistaina 22.10

Talouden toteutumisennuste

Virasto menossa 5,5 miljoonaa euroa yli, lapsia yli 1000 enemmän kuin budjetoitu tälle vuodelle. Tässä ei sitten mitään uutta; tämä järjetön budjetointitapa on muutettava ja talouden vastattava lasten kokonaismäärää. Viimeksi lautakunnassa esitimme mm. miten voitaisiin sopia kiinteä hinta, millä palvelut olisi tuotettava per lapsi. Silloin varhaiskasvatuksessa keskityttäisiin olennaiseen ja niihin taloudellisiin ohjauskeinoihin, jotka todella ovat olemassa. Talouskuria voidaan lisätä varaamalla väestönkasvun lisämääräraha kaupunginhallituksen alle ja antaa päivähoidon käyttöön, jos lapsimäärä on kasvanut ennakoimattomaksi. Näin ei voida enää jatkaa.

Kotihoidontuen Helsinki-lisän poistaminen yli kaksivuotiailta

Nyt se on lautakunnan listalla: virasto esittää, että kotihoidontuen kuntalisä 135 eur/kk poistetaan yli 2-vuotiailta lapsilta helmikuusta 2014 alkaen. Säästöä tulisi 3,1 miljoonaa, mutta vain siinä tapauksessa, jos kaikki lapset pysyvät kotihoidossa. Jos nyt kotihoidossa olevista 2100 kaksi-kolmivuotiaasta lapsesta 400 siirtyy päivähoitoon, säästöä ei tule lainkaan. Jos enemmän, mennään miinukselle.

Virasto perustelee leikkausta valtuuston määräämällä 1% tuottavuustavoitteella. Tällä toimenpiteellä se saadaankin viraston osalta melkein kokonaan katettua ensi vuodelta. Muu olisikin äärimmäisen vaikeaa, sillä sijaisten käyttö ym. liikkumavara on päivähoidosta syöty viimeisten 8 vuoden lapsimäärän nopean kasvun ja tiukkojen budjettien aikana.

Lue koko blogi

Varhaiskasvatuslautakunnan lista 20.8.2013

Varhaiskasvatuslautakunnan pitää ensimmäisen kokouksen kesätauon jälkeen ti 20.8 klo 16.15

Varhaiskasvatusviraston talousarvion toteutumisennuste

Lapsia on hoidettu 800 enemmän kuin on budjetoitu (+180 päiväkodeissa, + 380 kotihoidontuella, + 245 yksityisen hoidon tuella) ja sen vuoksi ylitystä on tulossa 8 meur. Lisäksi riski, että talouspalvelun tietojärjestelmäsiirroksen laskusotkuista jää luottotappioita enemmän kuin on varauduttu. Sopeutustoimia ei esitetä, mutta varmasti niistä keskustellaan kuten kesäkuussakin: sisaralennuksen poisto toisi viraston laskelmilla lisää tuloja 1,6 meur ja kotihoidontuen Helsinki-lisän leikkaus yli 2-vuotiailta 2 meur säästöä. Kesäkuun keskustelussa lautakunta ei innolla tukenut kumpaakaan säästökohdetta. Helsinki-lisän leikkauksesta ei synny säästöä välttämättä lainkaan, jos yksikin kymmenestä kotihoidossa olevasta meneekin kokopäivähoitoon. Sisaralennus tuli vihreiden aloitteesta ja mielestäni edelleen Helsinki voi helpottaa monilapsisten perheiden tilannetta. Asumiskustannukset Helsingissä ovat järkyttävät ja on hyvä, että myös monilapsiset perheet haluavat asua täällä.

Lue koko blogi

Miten pienentäisimme päiväkotien ryhmäkokoja?

Valtuusto asetti tämän vuoden sitovaksi tavoitteeksi kolmevuotiaiden hoitoisuuskertoimen muuttamisen neljä kertaa vuodessa nykyisen kuuden sijaan. Tämä pienentäisi päivähoidon ryhmäkokoja, kun uusia lapsia pienten ryhmiin otettaisiin vain neljä kertaa vuodessa.

Olen monta vuotta puhunut ryhmäkokojen pienentämisen puolesta. Kolmevuotiaiden hoitoisuuskertoimen päivittäminen on tuntunut hyvältä tavalta vaikuttaa, sillä se rauhoittaa kaikista pienimpien lasten ryhmiä.

Varhaiskasvatusviraston mukaan tavoite on hyvä, mutta keino väärä. Lain mukaan uusia lapsia on otettava hoitoon, kun perhe hoitopaikkaa hakee. Mitään ongelmaa ei olisi, jos voisimme sanoa helsinkiläisille, että hoitopaikan saa pari kertaa vuodessa esim. elo- ja tammikuussa.

Käytännössä hoitoisuuskertoimen harventaminen voisi viraston mukaan johtaa sisarusten joutumiseen eri päiväkoteihin nykyistä enenmän. Lapsia varastoitaisiin väliaikaisiin päiväkoteihin odottamaan, kunnes paikka toivotusta päiväkodista vapautuisi.

Lue koko blogi

Vaaliteemoistani

Neljänä valtuutetun vuotena olen oppinut paljon Helsingistä ja vaikuttamisesta. Minua ei ole valittu nyökkäämään kritiikittömästi virkamiesten päätöksille. Olen pyrkinyt perehtymään asioihin ja muodostamaan oman kantani. Aina en ole ollut samaa mieltä omankaan puolueen kanssa. Olen kuitenkin saanut kiitosta yhteistyöstä. Uskon itsekin, että olen vahvimmillani yhteistyössä muiden kanssa.

Helsingissä asiat muuttuvat hitaasti. Haluaisin jatkaa työtä, jonka olen oppinut. Olen valmis ajamaan aktiivisesti:

* pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä
* vanhus- ja terveyspalveluissa hyvää hoitoa tuloista riippumatta
* joukkoliikenteessä parannusta poikittaisiin yhteyksiin
* eläviä esikaupunkeja: lähipalveluita kohtuuetäisyydelle kaikkialla

Ehdokasnumeroni on 1033.

Lue koko blogi

Vaaliteemoistani kuntavaaleissa 2012

Neljänä valtuutetun vuotena olen oppinut paljon Helsingistä ja vaikuttamisesta. Minua ei ole valittu nyökkäämään kritiikittömästi virkamiesten päätöksille. Olen pyrkinyt perehtymään asioihin ja muodostamaan oman kantani. Aina en ole ollut samaa mieltä omankaan puolueen kanssa. Olen kuitenkin saanut kiitosta yhteistyöstä. Uskon itsekin, että olen vahvimmillani yhteistyössä muiden kanssa.

Helsingissä asiat muuttuvat hitaasti. Haluaisin jatkaa työtä, jonka olen oppinut. Olen valmis ajamaan aktiivisesti:

* pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä
* vanhus- ja terveyspalveluissa hyvää hoitoa tuloista riippumatta
* joukkoliikenteessä parannusta poikittaisiin yhteyksiin
* eläviä esikaupunkeja: lähipalveluita kohtuuetäisyydelle kaikkialla

Ehdokasnumeroni on 1033.

Lue koko blogi

Ulkoleikit kunniaan ja ulkovalaistus kuntoon

Tänään oli hyvä ilta lasten ulkoleikkien kannalta.

Esitin tänään valtuustossa pontta Anu Korppi-Koskelan (vihr.) tekemään aloitteeseen, jossa ehdotettiin päiväkotien ja leikkipuistojen ulkovalaistuksen parantamista. Ponnessa esitettiin, että kaikille päiväkodeille tehdään kysely ulkovalaistuksen puutteista sekä kiinteisöhuolto kiinnittää erityishuomiota ulkovalaistuksen tarkistuksiin.

Vastaus aloitteeseen oli tyypillisen nihkeä; päiväkodeilla on jo nyt mahdollisuus huomauttaa Tilakeskuksen kiinteistönhoidolle, jos ulkovalaistuksessa on epäkohtia.

Vetosin valtuustoon, että tämä ei riitä.

Se mahdollisuus on jo nyt. Lähes pimeitä leikkipaikkoja löytyy ympäri kaupunkia. Esimerkiksi Oulunkylän Seurahuoneen edessä oleva leikkipuisto on kuulemani palautteen mukaan hyvä puisto, mutta valaistus on aivan riittämätön. Puolet vuodesta sitä on lähes mahdotonta käyttää iltaisin.

Pikkulapsiperheissä ne illat ovat tunnetusti joskus pitkiä ja energiaa on saatava purkaa, etteivät sekä lapset ja aikuistet hypi seinille.

Lue koko blogi

Lisää lähipäiväkoteja

Järjestin tänään yhdessä Sirkku Ingervon (vihr) kanssa keskustelutilaisuuden päivähoidosta leikkipuisto Arabiassa. Aiheena oli, mistä lisää lähipäiväkoteja. Mukana keskustelussa oli myös päivähoidon johtaja Satu Järvenkallas.

Lähipäivähoidolla tarkoitan hoitopaikkaa kävelymatkan päässä kotoa – josta on selviydyttyvä myös rattaita lumihangessa työntäen tai isomman sisaruksen kävellessä tai pyöräillessä vierellä. Helsingissä on hyvät joukkoliikenneyhteydet, mutta ei päivähoitopaikkaan vieminen saa pidentää entisestään työmatkaan kuluvaa aikaa. Varttikin on paljon, puoli tuntia liikaa.

Kesällä sain viestin koulukaverilta, joka oli saanut hoitopaikan Punavuoresta. Perhe asui Arabianrannassa eikä työpaikka ollut lähelläkään Punavuorta. Samaa tarinaa on kuulunut eri puolelta kaupunkia. Hoitopaikka lähempää kotia onneksi löytyi.

Suurin syy paikkapulaan johtuu kroonisesta rahapulasta, kun päivähoidon määrärahat on mitoitettu joka vuosi kaupungin laskuvirheen vuoksi liian pieniksi.

Hoitopaikat ja lapset eivät myöskään kohtaa, kun vuosikausia päivähoidon tilainvestointeja lykättiin tai jätettiin tekemättä. Nyt tilanne on päivähoidon johtajan Järvenkallaksen mukaan parempi kuin vuosiin ja uusia tilahankkeita on käynnissä. Jotain olemme siis saaneet sosiaalilautakunnassa aikaan.

Paljon on vielä tehtävää.

Lue koko blogi

Palvelua på svenska

Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistyessä ruotsinkielisisiä palveluja ei enää hoideta erikoisyksiköissä. Ainakin sosiaalivirastossa ruotsinkielisten sosiaalipalvelut on ollut päivähoidon lähdettyä opetusvirastoon todella pieni ja haavoittuvainen yksikkö. Olen seurannut läheltä yhtä vammaispalvelupäätöstä, jota hakija joutui odottamaan kuukausia, lähes vuoden. Näin ei saa olla.

Ruotsinkielisten palvelujen erityiskysymykset eivät saa myöskään kadota uuden jättiviraston suomenkieliseen valtavirtaan. Palveluja on saatava Helsingissä kahdella kielellä (tarkasti ottaen kolmella: Helsinki on Suomen suurin saamenkielinen kaupunki).

Tässä vaiheessa yleensä joku älähtää, että ruotsinkieliset haluavat erityispalveluja. Olen suomenkielisestä perheestä, mutta syntyperäisenä helsinkiläisenä tuttavissa ja ystävissa on aina ollut ruotsinkielisiä.

Harva ehkä tietää, miten pitkät koulumatkat monella ruotsinkielisellä koululaisella on tai miten harvassa tässä kaupungissa on ruotsinkielisiä päiväkoteja. Tai miten vähän vanhusten kotihoidossa on ruotsinkieltä taitavia ammattilaisia.

Eniten huolissani olen kielitaitoisen henkilökunnan puutteesta.

Lue koko blogi

Saavutuksiani kaupunginvaltuutettuna

Tässä muutamia konkreettisia esimerkkejä saavutuksistani:

Ehdotuksestani sosiaalilautakunta laittoi huippukalliin Apotti-hankkeen uuteen valmisteluun. Olen ollut mukana erilaisissa tietojärjestelmähankkeissa ja työssäni THL:ssä rakennamme Lesothoon ensimmäistä kattavaa potilastietojärjestelmää.

Olin mukana ehdottamassa, että päiväkotien ns. hoitokerroin muuttui vihdoin tänä vuonna niin, ettei alle kolmivuotiaiden ryhmään voi enää ottaa uusia lapsia jonkun ylittäessä tuon ikärajan. Ryhmä pysyy pidempään pienenä eikä siellä ole niin suurta vaihtuvuutta. Pysyvyys on pienimmille olennaista.

Ehdotuksestamme sosiaalilautakunnassa vanhusten palveluasumisen käyttövara nostettiin 200 eurosta 250 euroon. (Vähintään sen on siis jäätävä asukkaan käyttöön.)

Ehdotuksestani valtuusto päätti (yhtä ääntä vaille yksimielisesti) selvittää Kruunuvuorenrannassa pientalotonttien (townhouse) ryhmärakentamista. Ryhmärakentamisesta minulla on omaa kokemusta Viikistä, josta voitimme aikoinaan ekologisen rakentamisen kilpailussa rivitalotontin. Opiskelukaupungissani Berliinissä ryhmärakentamisella on hillitty grynderien hinnankorotuksia.

Lue koko blogi

Helsinki laskee päivähoitopaikat väärin

Valtuusto otti neljä vuotta sitten tavoitteeksi päivähoitoryhmien pienentämisen, mikä tänä vuonna konkreettisesti näkyy päivähoitoryhmissä: pienimpien ryhmiin ei enää oteta joka kuukausi uusia lapsia, kun joku hoitoryhmässä täyttää kolme vuotta. Ryhmät eivät pienene hetkessä, mutta edetään oikeaan suuntaan. Olin esittämässä tätä hoitokertoimen muutosta sosiaalilautakunnassa.

Isoimman päivähoitoa hiertävän ongelman Helsinki voisi korjata vaikka heti. Päivähoidon budjetointi perustuu lasten määrään vuoden viimeisenä päivänä, mitä peilataan edellisen kesän väestöennusteeseen. Väestöennuste laahaa hieman jäljessä, mutta suurin vaje päivähoitopaikoissa ei johdu väestöennusteen virheistä.

Perusongelma on, että hoidossa olevat lapset on sovitettava budjettiraamiin eikä toisinpäin. Kun valtuuston varaama raha ei riitä kokopäivähoitoon kaikille, totuutta venytetään täysin epärealistisilla kerhopaikkatavoitteilla. Tämän sumutuksen on loputtava.

Kaupunginhallitusryhmät päättivät viime kevään raamineuvotteluissa, missä olin mukana ryhmän neuvottelijana, että vuoden alusta aloittavan varhaiskasvatusviraston budjetti tehdään uusimpien ja luotettavimpien lapsiennusteiden mukaan.

Näin ei ole tapahtunut: Kaupunginjohtaja Pajunen julkisti reilu viikko sitten budjettiesityksensä, jonka luvuista selviää, että nyt hoidossa olevien lasten määrä on sama kuin ensi vuodelle budjetoitu (19 500). Tämän vuoden ennuste, joka budjettikirjassa esitetään, on jo nyt lähtökohtaisesti pielessä. Sen lisäksi kerhopaikat on budjetoitu väärin, mistä tulee toiset 500 ”ylimääräistä” lasta.

Jo nyt on nähtävissä, että päivähoito ylittää budjetin ensi vuonna vähintään 1000 lapselle eli 11 miljoonalla. Siihen babyboom ja päivähoidon kysynnän kasvu päälle, niin taas ihmetellään, miksi päivähoitopaikkoja on varattu liian vähän.

Jos kuvitteellisista luvuista luovuttaisiin, olisi päivähoidon budjettia nostettava kerralla roimasti. Luvuista puuttuu noin 1000 lasta, mikä nykyhinnoilla tarkoittaa noin 11-12 miljoonaa euroa. Tähän korjausliikkeeseen ei ole ollut halua hyvinäkään talousvuosina. Lakisääteinen palvelu on joka tapauksessa tarjottava ja ylityksiin on totuttu.

Tarkistamalla hoidossa olevien lasten määriä eri hoitomuodoissa kaksi tai neljä kertaa vuodessa ja vertaamalla sitä edellisten vuoden trendeihin oltaisiin jo hyvin lähellä totuutta. Tällöin päivähoitopaikkoja ja niiden vaatimia tiloja varattaisiin helsinkiläisille lapsille riittävästi eikä koko ajan paikattaisi hölmöläisten peittoa kalliilla hätäratkaisuilla.

Lapsille ja heidän perheilleen kestämätön budjetointitapa näkyy epävarmuutena hoitopaikan saamisesta tai ryhmäkoosta, virallisesti kuvattuna ’jatkuvasti nousevina tehokkuuslukuina’. Päivähoidon tuottavuus on jo noussut viime vuosina ennätykselliselle tasolle. Päivähoidon henkilökunnalle ja suunnittelulle se tarkoittaa ainaista selittelyä asiassa, mikä ei ole heidän syynsä. Jo tammikuussa tiedetään, ettei tavoitteita saavuteta.

Lastensuojelun perusta on lasten kasvurauha päiväkodeissa ja kouluissa. Arkijärjen lisäksi asiasta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Tällä tavalla ei kehitetä kestävää ja laadukasta päivähoitoa tässä kaupungissa.

Lue koko blogi
Loading

Yhteystiedot

sanna.vesikansa [a] iki.fi

Puh. 040 745 9586

Facebook

Arkistot