Avainsana: rakentaminen

Miten rakennetaan asuntoja viheralueita säilyttäen?

Pienten asuntojen tarve Helsingissä on huutava, mutta yhtä lailla tarvitaan lisää perheasuntoja. Hintataso on noussut aivan liian korkealle. Se johtuu osin rakennusalan keskittymisestä. Suurelta osin asuntopulaa johtuu kuitenkin siitä, ettei Helsinkiin ole pystytty kaavoittamaan ja rakentamaan riittävästi. Ihmiset haluavat asua täällä ja kysyntään on vastattava.

Yleiskaava on nyt hyväksytty mutta valitusten takia se ei ole vielä lainvoimainen. Yleiskaavaa on arvosteltu, että rakentamisen tavoite on ylimitoitettu. Toimistorakentaminen on vedetty mielestäni täysin överiksi, mikä ei tule toteutumaan toimistotilojen pienentyessä. Yleiskaava mahdollistaa rakentamisten, mutta mitä todella rakennetaan ja minne, päätetään seuraavissa osayleiskaava- ja asemakaavoissa. Silloin on vedettävä raja asuntorakentamisen ja tärkeiden viheralueiden raja. Kasvava kaupunki tarvitsee myös viheralueita.

Iso osa yleiskaavan mahdollistamasta rakentamista tulee esikaupunkeihin ja lähiöihin. Tarvitaan ymmärrystä alueiden omaleimaisuuden säilyttämisestä ja viihtyisyyden lisäämisestä . Myös asuntokannan monipuolistaminen on olennaista: onko lisättävä omistus- tai vuokrataloja. Helsinkiläisten luottamusta kaavoitukseen ja rakentamiseen on lisättävä ja etsittävä siihen aivan uudenlaisia keinoja. Nimby-ilmiökin on tosiasia, mutta ei aina: monesti asukkaat ovat pystyneet etsimään omalta alueelta parempia paikkoja rakentamiselle.

Lue koko blogi

Lähimetsien terveysvaikutukset haastavat kaupunkisuunnittelun

Upea sunnuntain ulkoilusää tänään Keskuspuistossa! Katkaisin vaalikoneisiin vastaamisen ja lähdin miehen kanssa kävelylle Pirkkolan ja Maunulan metsiin kahdestaan – nykyään näitä yhteisiä hetkiä alkaa tulla yllättävän usein, kun pojilla on omia menoja. Haaganpurossa solisi jääkuvioiden läpi vesi ja pajunkissat olivat ilmestyneet kuin tyhjästä. Maunulan majalla joimme munkkikahvit ulkona auringonpaisteessa.

Tutkittu tieto luonnon terveysvaikutuksista sysää ajattelemaan kaupunkitilaa uudella tavalla. Onkin merkityksellistä, että kaupunkilaisten ympärillä on oikeanlaista luontoa. Puistojen ja metsien hoidon sekä kaupunki- ja liikuntasuunnittelun pitäisi enemmän suunnitella yhteistyössä viihtyisiä ulkoilualueita joka asuinalueelle, erilaisille asukkaille.

Lue koko blogi

Guggenheimista

Tänään päätetään Guggenheimista kaupunginhallituksessa ja äänestän hankkeen puolesta. Miksi ihmeessä, kysyy moni. Vuonna 2012 en kannattanut Guggenheimia, koska sopimus oli Helsingille yksinkertaisesti huono. Mietin kantaani pitkään tälläkin kertaa.

Ensimmäinen syy puoltaa kaupunginhallituksessa hanketta on, että haluan valtuuston päättävän Guggenheimin kohtalosta. Kaupunkilaisten valitseman ylimmän päättävän elimen on päästävä linjaamaan näin paljon keskustellusta aiheesta.

Toinen syy äänestää Guggenheimin puolesta on, että esitys on parempi kuin neljä vuotta sitten. Tottakai voisi olla vieläkin parempi, jos valtio osallistuisi kustannuksiin tai jos kaikki maksettaisiin yksityisellä rahalla.

Lue koko blogi

Valtuustopuheeni yleiskaavasta

Yleiskaavassa on paljon hyvää: tiivistyvä kaupunki ja asunnot, joita Helsinki todella tarvitsee. Kattavaan pitkittäisiin ja poikittaisiin yhteyksiin ja nopeisiin pikaratikkaverkostoon perustuva kaupunki, jossa liikkuminen ei perustu autoihin vaan joukkoliikenteeseen. Uutta rakentamista suunnitellaan sisääntuloväylien varsille, uusille asuntorakentamisalueille ja kaikkialle, missä voidaan tiivistää.

Yleiskaavassa on myös helsinkiläistä luontoa säästäviä asioita. Metsäverkostosta tehtiin oikeusvaikutteinen mikä turvaa ekologisia yhteyksiä. Kartalle on piirretty suojelualueet, joissa luontoarvojen merkittävä heikentäminen on laitonta. Vaikka tavoitteena on tiivistämällä nimenomaan säästää viheralueita ja ohjata kaupungin kasvu muualle, Keskuspuistoa yleiskaavaehdotus kiistatta kaventaa, kun Hämeenlinnanväylän bulevardi ja metsä asettuvat vierekkäin ja vastakkain.

Lue koko blogi

Yleiskaava ja Keskuspuisto

Syysillan kirpeä lenkki Pirkkolan pururadalla. Löysin kesällä pitkän tauon jälkeen taas juoksemisen. Iloa on varjostanut Keskuspuiston kohtalo yleiskaavassa, jota käsittelemme kaupunginhallituksessa parhaillaan. Kaupunginhallituksen on tarkoitus päättää asiasta 17.10 ja valtuuston sen jälkeen lokakuun lopussa.

Yleiskaavan ideana on säilyttää yhtenäisiä laajoja viheralueita mahdollisimman paljon. Uutta rakentamista suunnitellaan sen vuoksi sisääntuloväylien varsille, uusille asuntorakentamisalueille ja kaikkialle, missä voidaan tiivistää. Yleiskaava perustuu joukkoliikenteen lisäämiselle ja uusille raiteille nykyisten sisääntuloväylien tilalle tuleville t raideyhteyksille.

Lue koko blogi

Suojellaan Vartiosaari

Otamme kaupunginhallituksessa tänään kantaa Vartiosaaren suojeluun. Museovirastoon esittänyt saaren suojelemista rakennusperintölain nojalla. Vartiosaari on ainutlaatuinen luonto- ja kulttuuriympäristö. En kannata Vartiosaaren...

Lue koko blogi

Uusien päiväkotien tilasuunnittelu

Heinäkuu – lomapäiviä maalla ja kaupungissa: aamukahvia auringossa, päiväunia riippumatossa. Välillä myös aikaa ajatella Helsingin päiväkoteja.

Kävin kevään aikana tutustumassa moneen vastavalmistuneeseen päiväkotiin mm. Viikin Satakieleen, Koskelan sairaala-alueella sijaitsevaan päiväkoti Koskelaan ja entiseen kouluun Punavuorenkadulla remontoituun päiväkoti Punavuoreen. Kaikki ovat vähintään 100 lapsen päiväkoteja: ne ovat siis kaikki helpottaneet etenkin kantakaupungin, keskisen alueen ja Viikin pahaa hoitopaikkapulaa. Kaikissa kolmessa on tavallista enemmän pieniä taaperoja. Tulijoita riittää. Eskarilaisten ryhmät täyttyvät vähitellen lasten kasvaessa.

Lue koko blogi

Vaaliteemoistani kuntavaaleissa 2012

Neljänä valtuutetun vuotena olen oppinut paljon Helsingistä ja vaikuttamisesta. Minua ei ole valittu nyökkäämään kritiikittömästi virkamiesten päätöksille. Olen pyrkinyt perehtymään asioihin ja muodostamaan oman kantani. Aina en ole ollut samaa mieltä omankaan puolueen kanssa. Olen kuitenkin saanut kiitosta yhteistyöstä. Uskon itsekin, että olen vahvimmillani yhteistyössä muiden kanssa.

Helsingissä asiat muuttuvat hitaasti. Haluaisin jatkaa työtä, jonka olen oppinut. Olen valmis ajamaan aktiivisesti:

* pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä
* vanhus- ja terveyspalveluissa hyvää hoitoa tuloista riippumatta
* joukkoliikenteessä parannusta poikittaisiin yhteyksiin
* eläviä esikaupunkeja: lähipalveluita kohtuuetäisyydelle kaikkialla

Ehdokasnumeroni on 1033.

Lue koko blogi

Saavutuksiani kaupunginvaltuutettuna

Tässä muutamia konkreettisia esimerkkejä saavutuksistani:

Ehdotuksestani sosiaalilautakunta laittoi huippukalliin Apotti-hankkeen uuteen valmisteluun. Olen ollut mukana erilaisissa tietojärjestelmähankkeissa ja työssäni THL:ssä rakennamme Lesothoon ensimmäistä kattavaa potilastietojärjestelmää.

Olin mukana ehdottamassa, että päiväkotien ns. hoitokerroin muuttui vihdoin tänä vuonna niin, ettei alle kolmivuotiaiden ryhmään voi enää ottaa uusia lapsia jonkun ylittäessä tuon ikärajan. Ryhmä pysyy pidempään pienenä eikä siellä ole niin suurta vaihtuvuutta. Pysyvyys on pienimmille olennaista.

Ehdotuksestamme sosiaalilautakunnassa vanhusten palveluasumisen käyttövara nostettiin 200 eurosta 250 euroon. (Vähintään sen on siis jäätävä asukkaan käyttöön.)

Ehdotuksestani valtuusto päätti (yhtä ääntä vaille yksimielisesti) selvittää Kruunuvuorenrannassa pientalotonttien (townhouse) ryhmärakentamista. Ryhmärakentamisesta minulla on omaa kokemusta Viikistä, josta voitimme aikoinaan ekologisen rakentamisen kilpailussa rivitalotontin. Opiskelukaupungissani Berliinissä ryhmärakentamisella on hillitty grynderien hinnankorotuksia.

Lue koko blogi

Ryhmärakentamista Kruunuvuorenrantaan

Esitykseni Kruunuvuorenrannan townhouse-tonttien osoittamisesta ryhmärakentamiseen meni tänään kaupunginvaltuustossa yhtä ääntä vaille yksimielisesti läpi. Aika poikkeuksellista, hienoa!

Tarkalleen ottaen esitys meni näin:

Hyväksyessään Kruunuvuorenrannan kaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että townhouse-tonttien soveltuvuus ryhmärakentamiseen selvitetään.

Ryhmärakentaminen voi olla omistamista, vuokra-asumista, asumisoikeutta tai sen voi omistaa osuuskunta. Olennainen ero on, että se rakennetaan omaan käyttöön, omaksi asunnoksi.

Varsinaisina rakennuttajina voivat olla tulevat asukkaat tai rakennuttajakonsultti, joita on pääkaupunkiseudulla useita.

Helsingissä asuminen on liian kallista, liian monotonista ja liian isojen gryndereiden kynästä.

Esimerkiksi Berliinissä ryhmärakentamista on vähitellen muodostunut varteenotatteva kilpailija tavanomaiselle asuntotuotannolle. Siten se on nostanut laatutasoa, estänyt rakennuskustannusten nousua ja lisännyt asumisen monimuotoisuutta. Hampurissa ryhmärakentamista on tuettu voimakkaasti mm. tarjoamalla neuvontaa. Aika monessa Keski-Euroopan kaupungissa ryhmärakentamiseen on satsattu huomattavasti enemmän kuin Helsingissä.

Kyllä meilläkin tehdään, mutta jotenkin niin vähän ja hitaasti. Helsinkiin on etsitty uusia kaupunkipientalotyyppejä mm. townhouse-kilpailulla. Onnistuessaan kaupunkipientalot monipuolistaisivat asuntokantaa.

Kaikista kaupunkipientaloista en ole ollut valmiina yhtä innostunut. Esimerkiksi tällä hetkellä Kalasatamassa myynnissä olevien kaupunkihuviloiden hinta alkaa kahdeksikolla ja hipoo miljoonaa.

Lue koko blogi

Energiatehokkutta asumiseen

Valtuusto pui maankäytön ja asumisen ohjelmaa. ARA-asuntoja on rakentunut tavoitteita vastaavia osuuksia, mutta toisaalta asuntotuotannon kokonaismäärä on ollut surkea. Erityisesti hitasta ja asumisoikeusasuntoja on noussut huonosti. Helsingissä on krooninen pula kohtuuhintaisista asunnoista. Määrien lisäksi laatua on parannettava: kaupunkilaiset on otettava mukaan asuntojen ja alueiden kehittämiseen. Aivan liikaa on tehty sitä samaa laatikkomallia.

Lue koko blogi
Loading

Yhteystiedot

sanna.vesikansa [a] iki.fi

Puh. 040 745 9586

Facebook

Arkistot