Miten rakennetaan asuntoja viheralueita säilyttäen?

Pienten asuntojen tarve Helsingissä on huutava, mutta yhtä lailla tarvitaan lisää perheasuntoja. Hintataso on noussut aivan liian korkealle. Se johtuu osin rakennusalan keskittymisestä. Suurelta osin asuntopulaa johtuu kuitenkin siitä, ettei Helsinkiin ole pystytty kaavoittamaan ja rakentamaan riittävästi. Ihmiset haluavat asua täällä ja kysyntään on vastattava. Yleiskaava on nyt hyväksytty mutta valitusten takia se ei ole vielä lainvoimainen. Yleiskaavaa on arvosteltu, että rakentamisen tavoite on ylimitoitettu. Toimistorakentaminen on vedetty mielestäni täysin överiksi, mikä ei tule toteutumaan toimistotilojen pienentyessä. Yleiskaava mahdollistaa rakentamisten, mutta mitä todella rakennetaan ja minne, päätetään seuraavissa osayleiskaava- ja asemakaavoissa. Silloin on vedettävä raja asuntorakentamisen ja tärkeiden viheralueiden raja. Kasvava kaupunki tarvitsee myös viheralueita. Iso osa yleiskaavan mahdollistamasta rakentamista tulee esikaupunkeihin ja lähiöihin. Tarvitaan ymmärrystä alueiden omaleimaisuuden säilyttämisestä ja viihtyisyyden lisäämisestä . Myös asuntokannan monipuolistaminen on olennaista: onko lisättävä omistus- tai vuokrataloja. Helsinkiläisten luottamusta kaavoitukseen ja rakentamiseen on lisättävä ja etsittävä siihen aivan uudenlaisia keinoja. Nimby-ilmiökin on tosiasia, mutta ei aina: monesti asukkaat ovat pystyneet etsimään omalta alueelta parempia paikkoja rakentamiselle.

Lähimetsien terveysvaikutukset haastavat kaupunkisuunnittelun

Upea sunnuntain ulkoilusää tänään Keskuspuistossa! Katkaisin vaalikoneisiin vastaamisen ja lähdin miehen kanssa kävelylle Pirkkolan ja Maunulan metsiin kahdestaan – nykyään näitä yhteisiä hetkiä alkaa tulla yllättävän usein, kun pojilla on omia menoja. Haaganpurossa solisi jääkuvioiden läpi vesi ja pajunkissat olivat ilmestyneet kuin tyhjästä. Maunulan majalla joimme munkkikahvit ulkona auringonpaisteessa. Tutkittu tieto luonnon terveysvaikutuksista sysää ajattelemaan kaupunkitilaa uudella tavalla. Onkin merkityksellistä, että kaupunkilaisten ympärillä on oikeanlaista luontoa. Puistojen ja metsien hoidon sekä kaupunki- ja liikuntasuunnittelun pitäisi enemmän suunnitella yhteistyössä viihtyisiä ulkoilualueita joka asuinalueelle, erilaisille asukkaille.

Valtuustopuheeni yleiskaavasta

Yleiskaavassa on paljon hyvää: tiivistyvä kaupunki ja asunnot, joita Helsinki todella tarvitsee. Kattavaan pitkittäisiin ja poikittaisiin yhteyksiin ja nopeisiin pikaratikkaverkostoon perustuva kaupunki, jossa liikkuminen ei perustu autoihin vaan joukkoliikenteeseen. Uutta rakentamista suunnitellaan sisääntuloväylien varsille, uusille asuntorakentamisalueille ja kaikkialle, missä voidaan tiivistää. Yleiskaavassa on myös helsinkiläistä luontoa säästäviä asioita. Metsäverkostosta tehtiin oikeusvaikutteinen mikä turvaa ekologisia yhteyksiä. Kartalle on piirretty suojelualueet, joissa luontoarvojen merkittävä heikentäminen on laitonta. Vaikka tavoitteena on tiivistämällä nimenomaan säästää viheralueita ja ohjata kaupungin kasvu muualle, Keskuspuistoa yleiskaavaehdotus kiistatta kaventaa, kun Hämeenlinnanväylän bulevardi ja metsä asettuvat vierekkäin ja vastakkain.

Yleiskaava ja Keskuspuisto

Syysillan kirpeä lenkki Pirkkolan pururadalla. Löysin kesällä pitkän tauon jälkeen taas juoksemisen. Iloa on varjostanut Keskuspuiston kohtalo yleiskaavassa, jota käsittelemme kaupunginhallituksessa parhaillaan. Kaupunginhallituksen on tarkoitus päättää asiasta 17.10 ja valtuuston sen jälkeen lokakuun lopussa. Yleiskaavan ideana on säilyttää yhtenäisiä laajoja viheralueita mahdollisimman paljon. Uutta rakentamista suunnitellaan sen vuoksi sisääntuloväylien varsille, uusille asuntorakentamisalueille ja kaikkialle, missä voidaan tiivistää. Yleiskaava perustuu joukkoliikenteen lisäämiselle ja uusille raiteille nykyisten sisääntuloväylien tilalle tuleville t raideyhteyksille.

Vihreät kaupunginhallituksessa: Vartiosaaren ainutlaatuinen luonto turvattava

Helsingin Vihreiden kaupunginhallituksen jäsenet äänestävät tänään Vartiosaaren osayleiskaavaa vastaan. Osayleiskaavassa esitetään, että saaren keskusta muutetaan uudeksi saaristokaupunginosaksi, mutta Helsingin Vihreät ei pidä esitettyä osayleiskaavaa perusteltuna. “Saaren luontoarvot ovat kiistattomat: saaren luonto on säilynyt lähes koskemattomana. Yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita, lukuisia erilaisia luontotyyppejä ja muun muassa yli 150-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä”, Sanna Vesikansa kiteyttää.

Go to Top